Posts Tagged 'turvallisuus'

Hävittäjäkoneet vastaan turvallisuus

Armeijan hukatut miljardit -teoksen kirjoittaja Pentti Sainio kertoi Joensuussa Hornet-kaupan kokemuksista: eduskunnalta pimitettiin hankinnan todellinen hinta siten, että päätös tehtiin aseistamattomien koneiden pohjalta. Sen jälkeen on riittänyt lisämenoja aseistusta ja päivityksiä ostettaessa, 1,5 miljardin euron sijasta rahaa on palanut 4. Niinpä muualla on säästetty: lakkautettu varuskuntia, jätetty uusi suurtykkijärjestelmä vaille ammuksia.

Oudointa lienee, että koneita ostettiin 64 vaikka tarvittiin n. 20, enintään 40. Ilmavoimat sai sen, mitä ilkesi pyytää, kiitos Ahon, Viinasen ja E. Rehnin. Nyt ei harjoitteluun riitä lentäjiä eikä kerosiinia. Toisaalta Suomen puolustus on nyt tiukassa kytköksessä Nato-maahan ja ilmavoimien komentokieli ”turvallisesti” fingelska.

Hornetien tilalle aiotaan nyt ostaa uusia koneita ja jälleen 64 kpl. Hankinnan valmistelee Sipilän hallitus, keskeisesti ministeri Jussi Niinistö. Lopullinen päätöksenteko jää seuraavalle vaalikaudelle. Ruotsi on tarjonnut vuokralle Gripen-koneitaan, joka olisi selvästi edullisinta. Niiden testituloksissa on ongelmia, mutta Sainio arvioi, että syynä on tulosten näpelöinti. Puolustusministeriö ja ilmavoimat vaativat tietenkin kalleinta vaihtoehtoa.

Ilmavoimien suosikki on yhdysvaltalainen F-35, jonka hinta on moninkertainen muihin verrattuna. On puhuttu 10 miljardista, mutta Sainio arvioi lukua kolmasosaksi todellisista kustannuksista. Pelkkä lentäjän elektroninen kypärä maksaa 400 000 e.

Hankintapäätös aiheuttaisi siis rajuja leikkauksia muihin julkisiin menoihin, rahoitettiinpa osto velalla tai muilla tavoin. Hyvinvointivaltion murentaminen ainakin vähentää sekä ihmisten turvallisuudentunnetta että yhteiskunnan vakautta ja vallan legitimiteettiä. Myös motivaatiota maan puolustamiseen.

F35-koneet ovat lentäviä tykkejä ja tiedustelulaitteita. Niiden viesti- ja komentojärjestelmä on pitkä ja mutkikas, altis elektroniselle häirinnälle. Ilmavoimiemme johto olisi edelleen Pentagonista riippuvainen.

F-35-koneita myytiin puolipakolla Norjaan ja kaupitellaan nyt innolla Suomeen. Täältä käsin niillä voidaan vakoilla Kuollan niemimaan lisäksi myös Pietarin alueita. Lentotiedustelua on jo harjoiteltu mm. Rissalasta v. 2016; toukokuun lopussa on valtava lentosotaharjoitus Pohjoiskalotissa. Toiminta kohdistuu Venäjää vastaan, ja siellä tämä havaitaan. Vakoileminen horjuttaa turvallisuuttamme.

F-35-koneiden valinta ei olisikaan maanpuolustusta, vaan ideologinen ja sotilaspoliittinen ratkaisu. Suomea sotkettaisiin entistä pahemmin USA:n sotilastiedusteluun, Natoon ja sen konflikteihin seurauksineen. Ei auta tiedustelulaki terrorismin torjunnassa, jos Suomi asemoituu osaksi Lähi-idässä sotivaa länttä – tai itää. Lockheed-Martin toki kiittäisi ja pääministeri kutsuttaisiin Trumpille kylään, kuten Aho Bushille 1992.

Maanpuolustuksessa Sainio kannattaa tykistöä ja ilmatorjuntaa; hän arvelee, että aluevalvontaan tarvittavat 20 toimivaa Hornetia löytyy vielä pitkään.

Aseita on yllin kyllin, käytettäköön budjettivarat vakaan yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rakentamiseen. Torjukaamme ilmastonmuutosta, vaatikaamme aseistariisuntaa. Nämä sijoitukset antavat todellista turvaa. Liity Rauhanpuolustajiin

page1-320px-Broken-f18-stop-all-wars-now.pdf

Asevaraista turvallisuutta ei ole

turvallisuuspyramidiHallituksen  puolustusselonteko perustuu illuusioon asevaraisesta turvallisuudesta: suunnitellaan valtavia sotalaiva- ja hävittäjäkonehankintoja velkarahalla, armeijan miesmäärän nostamista, jopa maamiinojen palauttamista. Hallitus arvioi, ettei Venäjä uhkaa meitä, mutta perustaa johtopäätöksensä johonkin toiseen arvioon. Uhkakuvat ovat 1930-luvulta, ”turvallisuus horjuu, koska Krimin anneksio” – vaikkei meillä ole Venäjän eikä (toistaiseksi) muidenkaan sotilastukikohtia, toisin kuin Krimillä.

Turvallisuuden kannalta on outoa, että asehankintoja itsessään ei eduskunnassa kyseenalaista yksikään puolue, vaikka esim. pohjoisnapa lämpiää hälyttävästi. Pariisin ilmastosopimus ei koske asebisnestä ja sotimista harjoitteluineen, mutta niiden päästöt ovat valtavat. Pieni lohtu on, että presidentti sentään rauhoitteli Münchenin puheessaan ryntäystä Koillisväylälle ja Arktikseen juuri ekologisin ja eettisin perustein. Turvallisuus edellyttää aseriisuntaa, sotien lopettamista ja uusien ehkäisemistä.

Politiikallaan Sipilän hallitus horjuttaa yhteiskunnan vakautta:

  • Se leikkaa vähävaraisimpien etuja: opintotukea, kansaneläkkeitä, lapsilisiä, lääkekorvauksia, työttömyysavustuksia. Se aikoo kytkeä työttömyystuen pakkopuuhasteluun ja palkattomaan työhön. Siten tuhotaan työtilaisuuksia, tervettä yritystoimintaa ja kulutuskysyntää. Oikeistopopulistit pääsevät taas syyttämään ihmisten ahdingosta maahanmuuttajia, perustuslakia ja ”punavihermädättäjiä”.

Punaviheroppositiolla olisikin skarppaamisen varaa: ei maamme rasismi ja oikeistopopulismi selity Putinin juonilla ja Venäjän rahoituksella, kuten Li Andersson puheessaan totesikin. Äärioikeiston pysäyttämiseksi tarvitaan johdonmukaista ja näkyvää vasemmistolaista politiikkaa niin eduskunnassa kuin kaduilla. Se ei taida tulevaisuudessakaan onnistua yhteistyössä EK-Kokoomuksen kanssa.

  • Hallitus tukee EK:n politiikkaa, jolla ammattiyhdistysliike, palkansaajat lyödään polvilleen. Se painosti ay-liikkeen kilpailukykysopimukseen eli palkkojen alentamiseen ja työajan pidentämiseen. EK sai viestin, että seuraavaksi voi irtisanoa yleissopimukset, jotka turvaavat etenkin pienten ammattialojen työehtoja ja -oloja.

Työntekijöiden puolustaminen ja yhteiskunnan vakaus edellyttävät, että ay-liike jäsentensä tuella torjuu EK:n vyörytyksen. Muutoin saattaa ammatillinen järjestäytyminen vähentyä ja äärioikeiston demagogia saada lisää kuulijoita, mikä on vakava turvallisuuskysymys sekä kansalaisille että valtiolle.

  • Sote-uudistuksen pääasiaksi näkyy muodostuvan yksityistäminen yhtiöittämisen kautta. Suuri osa julkisesta sektorista kiinteistöineen, siis yhteisestä omaisuudestamme uhkaa joutua veroparasiittiyhtiöiden haltuun. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut – ja työpaikat – keskittyvät paikallisen päätöksenteon ja valvonnan ulottumattomiin. Tämä luo ongelmia vanhuksille, vammaisille, lapsiperheille, työttömille, semminkin kun sosiaalipalvelujen koordinointi terveydenhoidon kanssa on ”Tete-uudistuksessa”pitkälle laiminlyöty. Turvattomuus lisääntyy – ja Kokoomus tarjonnee ratkaisuksi turvabisnestä.
  • Niin Keskusta kuin Perussuomalaiset ovat rikkoneet vaalilupauksensa noudattaessaan hallituksessa EK-Kokoomuksen linjaa. Edellisellä vaalikaudella nykyisellä oppositiolla oli sama ongelma. Tämä vähentää etenkin vähävaraisten äänestysintoa (vaalit 2015: Kauniainen 85%, Kaavi 59%).
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallitus ajaa maata tiiviisiin liittosuhteisiin Nato-maiden kanssa vastoin kansalaisten enemmistön kantaa. Myös tämä syö luottamusta poliittiseen järjestelmään.

Hallituksen politiikka rapauttaa kansalaisten luottamusta parlamentaarisen demokratian tehoon. Tyypillinen esimerkki näkemystemme ylenkatsomisesta oli Persujen yritys estää laajasti hyväksytyn tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo, ja Kepu ja Kokoomus sallivat tämän. Ylen komentelemisesta puhumattakaan. Näkemäni jälkeen minua kiinnostaa kunnallisvaaleissa eniten äänestysprosentti: yli vai alle 50%?

Ei tunnu nähtävän, mikä on demokratian ja parlamentarismin tila Suomessa. Venäjän uhkaa hoetaan, mutta pelkään, mitä tapahtuisi, jos meille ilmaantuisi Soinia ahkerampi ja Halla-ahoa kansanomaisempi, ahkerampi ja laaja-alaisempi oikeistopoliitikko. Nykyisellä poliittisella luokalla, kommentaattoreilla ja klikkausjournalismilla ei taitaisi olla keinoja ”Trumpin” pysäyttämiseen.

Asetan toivoni kansalaistoimijoiden yhteistyöhön ja joukkovoimaan,  mukaan kaivattaisiin myös keskustalaisia, vihreitä ja vasemmistolaisia paikallisaktiiveja. Myös rauhanliike on olennainen osa tällaista toimintaa.

edit: viimeinen kappale siirretty toiseksi.

Menettelytapakysymys?

Viime viikot on keskusteltu – taas kerran Kokoomuksen tahtiin – siitä, pitäisikö Naton jäsenyydestä järjestää kansanäänestys ja missä vaiheessa: ennen neuvotteluja vai liittymissopimuksen valmistuttua. Ikäänkuin jäsenyyden hakeminen olisi periaatteessa jo päätetty juttu, vain proseduurit hieman auki. Samanlaisesta teknisyydestä, ratkaisun periaatteellisen ja poliittisen pohdinnan heikkoudesta on kritisoitu myös taannoista Nato-arviota.

Kansanäänestyskeskustelua käytiin 31.5. myös Ylen ykkösaamun alkupuolella, jossa Stefan Wallin toi esille uhkan, että Venäjä vaikuttaa mahdollisen kansanäänestyksen tulokseen. Hupaisaa puhetta Nato-lobbarilta, joka yhtenä monista on ”Venäjän uhkalla” yrittänyt taivuttaa kansalaisia sotilasliiton kannalle.

Nato-hanketta onkin edistetty tämän hallituksen aikana – eipä  uskoisi, että sen johdossa on Kepu, joka päätöstensä mukaan ei aja jäsenyyttä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto on hallituksessa persujen kokeneissa ja harkitsevissa käsissä (sarkasmivaroitus!), ja heidän kanssaan tasavallan presidentti yrittää pärjäillä. Sadat USA:n sotilaat aserahaovatkin harjoitelleet Suomessa viime viikkoina, ja 6.6. Hangossa nousee maihin tuhansia Nato-maiden ja Ruotsin sotilaita suomalaisten tukemina. Mikä on moisen harjoituksen käsikirjoitus? ”Miehitetyn” Hangon valtaaminen Naton tuella?

Mahtaapa  näyttää hyvältä naapurin silmään. Vähän kuin alkaisi pykätä tonttinsa rajalle korkeaa muuria ja sen harjalle sähköistettyä piikkilankaa. (Jenkeille tuttua puuhaa, eipä silti.)

Taannoin presidenttimme vieraili puolueettoman Ruotsin ja Nato-maiden Norjan ja Tanskan kanssa Washingtonissa; tapaamisen loppukommunikeaa Tuomioja vertaa  kylmän sodan aikaisten Moskovan-matkojen ystävyydenvakuutteluihin. Hän myös pohtii, millä valtuuksin Obama ja delegaatit kauniita lupauksia antoivat. Mediaraporttien yksityiskohtaisuus ja riemukas sävy poikkesivat jyrkästi Moskovan-matkojen uutisoinnista. Ihanaa, vihdoinkin Washington muistaa meidät, Tarja Halosen esittämä sotakritiikki on saatu anteeksi! Esko Seppänen kehitteleekin räväkkään tyyliinsä natotus-käsitteen rinnalle käsitettä usatus tai jenkitys.

Nato-jäsenyyttä meille mainostaa eritoten Viron johto. Jos kerran se takaa turvallisuuden, miksi he hätäilevät Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuudesta? Syy on ilmeinen: Baltian maiden liittyessä USA:n johto kysyi 1997 Suomelta niille turvatakuita ymmärtäessään, ettei kykene niitä puolustamaan. Semmoinen ”puolustusliitto”. Lipponen totesi, ettei Suomella riitä lihakset; kansalla ei liene halujakaan laittaa nimeä moiseen vekseliin. Semminkin, kun Baltian maat toistuvasti hankkiutuvat hakauksiin Venäjän kanssa muistuttaakseen USA:ta itsestään. Nato ei nykyisellään pysty puolustamaan Baltian maita, vaikka isäntämaasopimus tähtää tilanteen parantamiseen. Kuitenkin niiden on osallistuttava Naton etäoperaatioihin ”turvaa saadakseen”. Meille taas vakuutetaan, ettei ole pakko lähteä Naton sotiin öljyfirmojen bisnesten puolesta, ellei halua.

USA:n suurlähettiläs julisti 30.5., että Suomi toisi Natolle suurta lisäarvoa. Aivan varmasti! Suomella on ensinnäkin iso, koulutettu ja nykyaikainen armeija, hyvät lentokentät, satamat ja varuskunnat. Toiseksi meillä on rahaa, toisin kuin entisillä neuvostotasavalloilla ja Varsovan liiton mailla. Maksumiehet ovat aina tervetulleita.

Paha vain, että suomalaiset eivät edelleenkään kannata Nato-jäsenyyttä, edes reserviliiton aktiivit, vaikka sitä ajavat suurimmat sanomalehdet, suuri osa UPIn henkilöstöstä ja kirjoittelevista aktiiviupseereista, lukuisat bloggaajat ja Ylen toimittajat.

Nato-kriittisistä taas varsin moni on myös opiskellut ja tutkinut kansainvälistä politiikkaa ja / tai poliittista historiaa: Patomäki, Tuomioja, Volanen, Väyrynen, Visuri, Melasuo,  Kangaspuro,  Kotilainen ym. Ilmeisesti opinnot auttavat kritisoimaan Naton mainosbrosyyrien puheita ihmisoikeuksista ja demokratiasta, joista sotilasliitossa lähtökohtaisestikaan ei voi olla kysymys.



Silent Saoghal

Kolumneja elämästä ja yhteiskunnasta

teppo eskelinen

Tieteellis-journalistiset arkistot. Lisäksi ajoittaisia kommentteja ja havaintoja.

Rasismista ja rajoista

Maailma rasisminvastaisten tutkijoiden silmin

emmintää

Emmi welds and tells tales.