Koronaviruksen synnyttämä maailmanlaajuinen uhka kertoo, mitä ylikulutukseen liittyvä globaali kauppa ja turismi tuovat myötään. Parinkymmenen vuoden sisällä tämä on jo neljäs epidemia, joka leviää bisneksen ja turismin vauhdittamana. Pandemiat liittynevät myös teolliseen lihan ja muunkin ruuan tuotantoon ja rahtaamiseen.
Taudin leviämiseen liittyvät rajoitukset ja armeijan kytkeminen niiden valvontaan panevat pelkäämään, että tulevien ympäristökriisien aikaan tätä tulee lisää. Vanha viisaus muuttuu, sana ’sota’ korvautuu sanalla pandemia tai ympäristökriisi: niiden ensimmäiset uhrit ovat totuus, laillisuus ja demokratia.
Ministereitä ei käy kateeksi. Pelottaa sekin, kokevatko ”armeijan käymättömät” tytöttelyn kohteet painetta näyttää, että täältä pesee tosi kovia otteita. Hyvä, että iltalehtien jutussa kerrottu mahdollinen diktatorinen ”johtonyrkki” torjuttiin (pääministeri, presidentti ja eduskunnan puhemies kiistivät , että moista olisi esitettykään). Naisjohtoiseen punavihreään hallitukseen kohdistuu silti Kokoomuksen ja Perussuomalaisten jatkuva kampanja otteiden koventamiseksi, demokratian ja ihmisoikeuksien rajoittamiseksi. Peruslain asiantuntijat kritisoivat jo valmiuslain hätäistä käyttöönottoa tässä laajuudessa.
Yritykset saivat lisätalousarvioon 15 miljardin tukipaketti, ja suuryritykset, EK ja pankit pyrkivät mittaamaan tilanteesta ulos kaiken hyödyn. Onneksi myös pienyrittäjät, freelancerit ja lomautetut hyötyvät siitä jonkin verran. Samaan aikaan yhteiskunnalle kriittisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, niitä hoitavien kuntien lisärahoitukseen ei löytynyt kuin 43 miljoonaa. Luojan kiitos, että perustuslakivaliokunnan ansiosta torjuttiin Sipilän hallituksen sotehanke: ilman kattavaa julkista terveydenhuoltoa olisimme nyt liemessä.
Joensuun rahasuku Laakkosten PunaMusta käynnisti koko työntekijäkuntaansa koskevat yt-neuvottelut ja suunnittelee 90 päivän lomautuksia – samaan aikaan kun he jakavat itselleen miljoonien osingot. Lieneekö ideana tyhjentää kassa ja vaatia sitten tukiaisia. Kansalaisia kuulutetaan marjanpoimintatalkoisiin, rahapiireillä on omat talkoonsa.
Nykytilanne todistaa, että tosipaikassa aseista ei ole turvaksi. Kymmenen miljardin hintaisesta hävittäjäostoksesta ja 1,2 miljardin sotalaivatilauksesta voidaan haluttaessa ottaa rahaa pandemiavaurioiden hoitamiseen ja korjaamiseen. Viittaaminen rajojen vartiointiin ei toimi vasta-argumenttina, viruksethan liikkuvat turistien ja bisnesväen mukana. YK:n pääsihteeri Guterres on vaatinut globaalia aselepoa ja resurssien suuntaamista todellisten uhkien torjuntaan.
Kansalaistoiminnan ja harrastusten pysähtyminen ja rajoittaminen on henkisesti raskasta. Mutta se antaa myös tilaisuuden pysähtyä pohtimaan elämäntapaamme. Mikä on aidosti tärkeää, mikä taas pahentaa ympäristöongelmia. Tarvittaisiin yhteistä virtuaalista työpajaa, jossa laadittaisiin konkreettinen toimintaohjelma ylikulutuksen lopettamiseksi, ympäristökriisin torjumiseksi ja aseriisunnan aikaansaamiseksi demokraattisella, sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Pohdiskelun tueksi löytyy tietoa esim BIOS-sivustolta ja luentoja Elokapinan kanavalta.
Rauhanveteraani Kirsti Era 