Posts Tagged 'äärioikeisto'

Tarvitaan analyysia, ei vakoilujuttuja

Marraskuusta saakka meitä on päivittäin ruokittu spekulaatioilla Venäjän osuudesta Trumpin voittoon USA:n presidentinvaaleissa. Toden totta syvällinen analyysi vaalituloksen taustoista, Putin varmaan iloitsee kaikkivoipaisuudestaan.

Tärkeämpiä kansainvälisiä ongelmia ei sitäpaitsi ole! Ilmaston lämpenemisen takia Antarktiksesta lohkesi 5800 neliökilometrin lohkare mereen, Kaliforniassa ja Etelä-Euroopassa palaa, Afrikan kuivuus uhkaa miljoonien ihmisten elämää. Asebisnes kasvaa, joten Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä on humanitaarinen kriisi, Pakistania ja Afganistania pommitetaan jatkuvasti miehittämättömillä pommikoneilla, Itä-Ukrainassa osapuolet pommittavat rikki koteja ja Minskin sopimuksia. Espanjan ja Kreikan koulutettu nuoriso lähtee maasta ja nuorisotyöttömyys kasvaa ympäri EU:n, Unkaria hallitsevat seminatsit, Turkissa vangitaan ja irtisanotaan toimittajia ja sivistyneistöä.

Hampurin G20-kokouksessa näitä ongelmia ei juuri pohdittu, vuoret järisivät ja syntyi hiiri: Pariisin ilmastosopimusta ei vielä peruttu vaikka USA:n presidentti haluaisi, lisäksi Putin ja Trump kättelivät, mistä ennustettiin tulevaisuutta kuin kahvinporoista. Satojen tuhansien ihmisten rauhalliset mielenilmaukset todellisten ongelmien ratkaisemisen puolesta sen sijaan leimattiin mellakoiksi ja vaadittiin politiikkoja irtisanoutumaan niistä. Selvittämättä edes, ketkä siellä riehuivat ja kuka provosoi ilkivallan.  En sanoisi moista tiedonvälitykseksi vaan klikkausjournalismiksi.

***

USA:n vaalituloksesta julkaisi Le Monde Diplomatique jo tammikuussa kriittisen artikkelin, suomeksikin Diplossa on ilmestynyt useita analyysejä Trumpin voiton yhteiskunnallisista ja mediataustoista. Silti salaliittojen ja hakkeroinnin vatulointi jatkuu (ei koske NSA:n harjoittamaa netin skannausta), koska niin saa klikkauksia eikä tarvita perustietoja sosiologiasta, yhteiskuntapolitiikasta tai kansantaloudesta. Käytännössä vain Diplosta saa tietoa USA:n ja Ranskan presidentinvaalien ehdokkaiden yhteiskunnallisista näkemyksistä ja taustaryhmistä, äänestäjien reaktioista ja niiden syistä. Muut mediat tuijottavat liikaa kahvinporoja ja etsivät Kremlin sormenjälkiä, samoin äärioikeistolaisuuden ja rasismin taustalta.

On selvää, että Venäjä sekaantuu muiden maiden sisäisiin asioihin – niinhän suurvallat tekevät. Esimerkiksi Ukrainan kriisin taustalla on ainakin USA:n, EU:n ja Venäjän sekaantuminen maan asioihin. Rikkaan, korruptoituneen ja epädemokraattisen maan, jossa asuu köyhä kansa mutta rikkaita oligarkkeja: juuri sellaisen maan tilannetta voi horjuttaa ulkoapäin.

Suomi ei ole sellainen, eikä tulekaan, jos Sipilän hallituksen sisä- ja ulkopolitiikka saadaan kuriin. Vakauden ehto on, että huolehdimme terveestä parlamentarismista, oikeudenmukaisuudesta, pienistä tuloeroista, työllisyydestä, toimivista julkisista palveluista, rauhaa edistävästä ulkopolitiikasta. Että yhteiskunnasta ei siis potkita isoa väestön osaa näkymättömiin ja kuulumattomiin. Työsarkaa totisesti riittää, mutta tähän pystyy vaikuttamaan itse, toisin kuin vieraiden valtioiden toimintaan.

***

Niin äärioikeistolaisuus kuin rasismi alkoivat yleistyä Euroopassa samaan aikaan kuin työllistämisestä ja tulonjaon tasoittumisesta siirryttiin 70-luvulta alkaen uusliberalismiin – pullon henki päästettiin irralleen vapauttamalla pääomien liikuttelu ja yksityistämällä julkisia palveluja. Savupiipputeollisuus siirtyi pääomien myötä halvan työvoiman ja puuttuvan ympäristölainsäädännön maihin. Seurasi pysyvää työttömyyttä vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla ja hyvä kasvualusta oikeistopopulismille ja rasismille. Joensuun skiniongelma Penttilän sahan lopetettua on tästä kouluesimerkki.

Oikeistopopulismin etenemistä helpotti työväenliikkeen luopuminen luokkarakenteen analyysistä. Poliittisessa keskustelussa ei enää puhuttu siitä, mikä yhteiskunnan ryhmä yksityistämisestä ja pääomaviennistä hyötyy ja kenen kustannuksella. Luokkataistelu oli muka loppu, minkä pääomien omistajat käyttivät hyväkseen, kuten humaani miljardööri Warren Buffet totesi 2006 In Class Warfare, Guess Which Class Is Winning (arvaa kumpi luokka on luokkataistelussa voitolla?). Vasemmistopuolueet ja ay-liike keskittyivät puhumaan ”valtion kilpailukyvystä” pohtimatta, kenen kilpailusta on kyse – ilmeisesti vientiteollisuuden ja kaupan – ja ketä vastaan kamppailua käydään – muiden maiden työläisiä. Kuten Jouko Jokisalokin kirjassaan havaitsee, tällainen puhe ruokkii nationalismia ja tuhoaa kansainvälistä solidaarisuutta. Tulokset ovat nähtävissä, koetuista ongelmista syytetään maahanmuuttajia, kuten Uuninpankkopoika Saku Timonen on monesti osoittanut.

Hallitukset eivät myönnä työttömyyttä ja köyhyyttä aiheuttavan politiikkansa yhteyttä demokratian vastaisten liikkeiden nousuun, eivätkä vihreät, vasemmisto ja ay-liike tuo asiaa esille riittävästi. Etenkin vihreät keskittyvät etsimään ongelmien syitä Moskovasta.

Puolueet, ay-liike ja media hylkäävät täten työttömät, koulutuksetta jääneet, asunto-ongelmaiset, toivottomat ihmiset kuuntelemaan kilpailukykypuhetta: ”pakko leikata!” Politiikka ei käsittele köyhien konkreettisia ongelmia Anna Kontulaa lukuunottamatta. Keskustelussa ei avata ongelmien syitä eikä puhuta kestävistä ratkaisuista, eikä kouluopetuskaan käsittele niitä. Oikeistolainen puhe ruokkii paitsi äärioikeistolaisuutta ja rasismia myös anarkistisia epätoivoreaktioita, ilkivaltaa ja muuta hölmöä, josta seuraa poliisin otteiden koveneminen.

Myös armeijaa vedetään politiikkaan, verukkeena  ”Venäjän uhka” (missä ja milloin konkreettisesti?) ja kyberturvallisuus. Naisiakin halutaan mukaan, militarismi voi Suomessa todella hyvin, mikä myös ruokkii väkivaltaista nationalismia. Hallituksen tavoitteena on viedä leikkauksien oloissa läpi päätös kymmenien miljardien hävittäjähankinnoista. Seurauksista välittämättä.

Todelliset uhkat ovat kuitenkin ilmastokriisi, köyhyys, äärioikeistolaisuus, varustelukilpa –  ja poliitikkojen sokeus. Kilpailukyvyn sijaan tarvitaan solidaarisuutta, salaliitto- ja vakoilujuttujen sijaan yhteiskunnan analysointia ja kestäviä johtopäätöksiä.

Analyysiä Ylen tapaan:

onko-trump-tyhma

 

Asevaraista turvallisuutta ei ole

turvallisuuspyramidiHallituksen  puolustusselonteko perustuu illuusioon asevaraisesta turvallisuudesta: suunnitellaan valtavia sotalaiva- ja hävittäjäkonehankintoja velkarahalla, armeijan miesmäärän nostamista, jopa maamiinojen palauttamista. Hallitus arvioi, ettei Venäjä uhkaa meitä, mutta perustaa johtopäätöksensä johonkin toiseen arvioon. Uhkakuvat ovat 1930-luvulta, ”turvallisuus horjuu, koska Krimin anneksio” – vaikkei meillä ole Venäjän eikä (toistaiseksi) muidenkaan sotilastukikohtia, toisin kuin Krimillä.

Turvallisuuden kannalta on outoa, että asehankintoja itsessään ei eduskunnassa kyseenalaista yksikään puolue, vaikka esim. pohjoisnapa lämpiää hälyttävästi. Pariisin ilmastosopimus ei koske asebisnestä ja sotimista harjoitteluineen, mutta niiden päästöt ovat valtavat. Pieni lohtu on, että presidentti sentään rauhoitteli Münchenin puheessaan ryntäystä Koillisväylälle ja Arktikseen juuri ekologisin ja eettisin perustein. Turvallisuus edellyttää aseriisuntaa, sotien lopettamista ja uusien ehkäisemistä.

Politiikallaan Sipilän hallitus horjuttaa yhteiskunnan vakautta:

  • Se leikkaa vähävaraisimpien etuja: opintotukea, kansaneläkkeitä, lapsilisiä, lääkekorvauksia, työttömyysavustuksia. Se aikoo kytkeä työttömyystuen pakkopuuhasteluun ja palkattomaan työhön. Siten tuhotaan työtilaisuuksia, tervettä yritystoimintaa ja kulutuskysyntää. Oikeistopopulistit pääsevät taas syyttämään ihmisten ahdingosta maahanmuuttajia, perustuslakia ja ”punavihermädättäjiä”.

Punaviheroppositiolla olisikin skarppaamisen varaa: ei maamme rasismi ja oikeistopopulismi selity Putinin juonilla ja Venäjän rahoituksella, kuten Li Andersson puheessaan totesikin. Äärioikeiston pysäyttämiseksi tarvitaan johdonmukaista ja näkyvää vasemmistolaista politiikkaa niin eduskunnassa kuin kaduilla. Se ei taida tulevaisuudessakaan onnistua yhteistyössä EK-Kokoomuksen kanssa.

  • Hallitus tukee EK:n politiikkaa, jolla ammattiyhdistysliike, palkansaajat lyödään polvilleen. Se painosti ay-liikkeen kilpailukykysopimukseen eli palkkojen alentamiseen ja työajan pidentämiseen. EK sai viestin, että seuraavaksi voi irtisanoa yleissopimukset, jotka turvaavat etenkin pienten ammattialojen työehtoja ja -oloja.

Työntekijöiden puolustaminen ja yhteiskunnan vakaus edellyttävät, että ay-liike jäsentensä tuella torjuu EK:n vyörytyksen. Muutoin saattaa ammatillinen järjestäytyminen vähentyä ja äärioikeiston demagogia saada lisää kuulijoita, mikä on vakava turvallisuuskysymys sekä kansalaisille että valtiolle.

  • Sote-uudistuksen pääasiaksi näkyy muodostuvan yksityistäminen yhtiöittämisen kautta. Suuri osa julkisesta sektorista kiinteistöineen, siis yhteisestä omaisuudestamme uhkaa joutua veroparasiittiyhtiöiden haltuun. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut – ja työpaikat – keskittyvät paikallisen päätöksenteon ja valvonnan ulottumattomiin. Tämä luo ongelmia vanhuksille, vammaisille, lapsiperheille, työttömille, semminkin kun sosiaalipalvelujen koordinointi terveydenhoidon kanssa on ”Tete-uudistuksessa”pitkälle laiminlyöty. Turvattomuus lisääntyy – ja Kokoomus tarjonnee ratkaisuksi turvabisnestä.
  • Niin Keskusta kuin Perussuomalaiset ovat rikkoneet vaalilupauksensa noudattaessaan hallituksessa EK-Kokoomuksen linjaa. Edellisellä vaalikaudella nykyisellä oppositiolla oli sama ongelma. Tämä vähentää etenkin vähävaraisten äänestysintoa (vaalit 2015: Kauniainen 85%, Kaavi 59%).
  • Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallitus ajaa maata tiiviisiin liittosuhteisiin Nato-maiden kanssa vastoin kansalaisten enemmistön kantaa. Myös tämä syö luottamusta poliittiseen järjestelmään.

Hallituksen politiikka rapauttaa kansalaisten luottamusta parlamentaarisen demokratian tehoon. Tyypillinen esimerkki näkemystemme ylenkatsomisesta oli Persujen yritys estää laajasti hyväksytyn tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo, ja Kepu ja Kokoomus sallivat tämän. Ylen komentelemisesta puhumattakaan. Näkemäni jälkeen minua kiinnostaa kunnallisvaaleissa eniten äänestysprosentti: yli vai alle 50%?

Ei tunnu nähtävän, mikä on demokratian ja parlamentarismin tila Suomessa. Venäjän uhkaa hoetaan, mutta pelkään, mitä tapahtuisi, jos meille ilmaantuisi Soinia ahkerampi ja Halla-ahoa kansanomaisempi, ahkerampi ja laaja-alaisempi oikeistopoliitikko. Nykyisellä poliittisella luokalla, kommentaattoreilla ja klikkausjournalismilla ei taitaisi olla keinoja ”Trumpin” pysäyttämiseen.

Asetan toivoni kansalaistoimijoiden yhteistyöhön ja joukkovoimaan,  mukaan kaivattaisiin myös keskustalaisia, vihreitä ja vasemmistolaisia paikallisaktiiveja. Myös rauhanliike on olennainen osa tällaista toimintaa.

edit: viimeinen kappale siirretty toiseksi.

Solidaarisuutta, ei vihaa

Puheeni Emme suostu pelkäämään -mielenosoituksessa Joensuussa 24.9.2016

Rasismi jkristalliuus14a kansalliskiihko ovat turvattomuuden lähde. Ne jakavat ihmisiä omiin ja vieraisiin, hyviin ja kelvottomiin, puolustettaviin ja piestäviin. Niiden tavoitteena on rakenteellinen väkivalta: eriarvoisuus, syrjintä ja siis epäoikeudenmukaisuus. Kaikkien demokraattisten  ihmisten ja järjestöjen on syytä tunnistaa nämä ihmisvastaiset aatteet ja toimia niitä vastaan. Hallituksen pitää kieltää puolisotilaalliset joukot ja rasistiset järjestöt.

Viimeisinä 20 vuotena äärioikeistolaisuus, nationalismi ja rasismi ovat voimistuneet Euroopassa pahimmilleen sitten 1930-luvun. Suuria nationalistisia puolueita on Ranskassa, Englannissa, Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa, itäisen Euroopan maista puhumattakaan. Eri maiden oikeistojärjestöt kokoontuvat säännöllisesti pohtimaan taktiikkaansa ja järjestävät väkivaltaisia mielenosoituksia.

Propagandassaan äärioikeisto ja rasistit hyödyntävät tyytymättömyyttä, jota joukkotyöttömyys, suuret tuloerot ja julkisten palvelujen leikkaukset aiheuttavat. Ne syyttävät ongelmista maahanmuuttajia ja muita ”vääränlaisia” ihmisiä. Ne harrastavat myös jäsentymätöntä ja valheellista eliitin ja EU:n vastaista puhetapaa hämäten näin tarkoitusperiään. Nehän tavoittelevat harvainvaltaa.

Näin äärioikeisto ja rasistit yllyttävät työttömyyden ja eriarvoisuuden kiusaamia ihmisiä taistelemaan keskenään ja estävät ongelmien ratkaisemista. Ne kylvävät vihaa ja kaunaa, uhkailevat väkivallalla ja käyttävät sitä, kuten on nähty.

Työttömät, vähävaraiset ja väärin kohdellut ihmiset saavat todellisuudessa äänensä kuuluviin vain solidaarisuuden ja yhteistyön avulla. Vain solidaarisesti toisiamme kuunnellen ja  tukien voimme vaikuttaa oikeudenmukaisten päätösten ja paremman maailman puolesta.

Nationalistista propagandaa käytetään myös tuhoisien sotien lietsomiseen ja oikeuttamiseen. Sodista hyötyvät asebisnes ja militaristit, kun taas rivi-ihmiset  joutuvat kurjuuteen ja pakomatkalle.

Me ihmiset olemme kaikkialla varsin samanlaisia. Niin Euroopassa kuin Afrikassa, Amerikassa kuin Aasiassa ihminen tarvitsee kodin, toimeentulon, terveyttä, läheistensä hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Sekä terveellisen ympäristön ja rauhan. Nämä voidaan saavuttaa vain solidaarisuuden ja yhteistoiminnan avulla. Siihen jokaisen rakentava panos kelpaa ja on tarpeen.

Saksalainen kirjailija Bertolt Brecht näki natsien valtaannousun ja joutui 30-luvun lopulla maanpakoon, josta palasi kotiin vasta sodan jälkeen. Runossaan hän varoittaa mietä sulkemasta silmiämme ja sydäntämme.

ME AJOIMME MUKAVASSA VAUNUSSA

Me ajoimme mukavassa vaunussa / sateista maantietä / kun illansuussa näimme ryysyisen ihmisen/ joka syvään kumartaen viittoi päästäkseen mukaan./ Meillä oli katto ja meillä oli tilaa ja me ajoimme ohi / ja me kuulimme minun sanovan äreällä äänellä: / ei / ketään ei voida ottaa mukaan. / Me olimme jo kaukana, ehkä päivämarssin päässä/ kun minä äkkiä pelästyin tätä ääntäni/ tätä suhtautumistani ja koko / tätä maailmaa.

Bertolt Brecht, suomennos Brita Polttila



Silent Saoghal

Kolumneja elämästä ja yhteiskunnasta

teppo eskelinen

Tieteellis-journalistiset arkistot. Lisäksi ajoittaisia kommentteja ja havaintoja.

Rasismista ja rajoista

Maailma rasisminvastaisten tutkijoiden silmin

emmintää

Emmi welds and tells tales.