Posts Tagged 'Afganistan'

Ilmastotoimia vai EU:n militarisointia?

Presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tekivät kaikki saman johtopäätöksen Afganistanin sodan tappiosta ja talebanien valtaannoususta: EU:n sotilaallista voimaa pitää kasvattaa. Tuhovoimaa ei siis ollut riittävästi.

Johtopäätös on käsittämätön. Afganistanissa on sodittu yli 40 vuotta Neuvostoliiton ja sitten länsimaiden huippuasein, afganistanilaisia on menehtynyt 1,5 miljoonaa ja paennut maasta moninkertainen määrä, suurin osa Pakistaniin ja Iraniin. Vieraita joukkoja on ollut enimmillään kymmeniä tuhansia, ne ovat tukeneet Kabulin hallintoa samalla kun muut alueet ovat olleet eri sotalordien ja heidän joukkojensa hallussa. Neuvostoliitto vei maahan ”kansandemokratiaa”, länsi ”läntistä demokratiaa ja naisten oikeuksia”. Matthew Hoh’n ja Reko Ravelan tärkeä keskustelu Afganistanin tilanteesta (englanniksi) .

Mikä tahansa edistykselliseksi jne. julistautuva joukko, joka nojaa vieraaseen armeijaan, koetaan miehittäjän kollaboraattoreiksi. Tämä ei ole mitään rakettitiedettä, muistakaamme vaikka ns. Terijoen hallituksen nauttima ”suosio” Suomessa. Aseiden ja vieraiden joukkojen puute ei ole ollut Afganistanin ongelma, lisäksi CIA ja muut turvallisuuspalvelut ovat osallistuneet Al Qaedan ja talebanien samoin kuin ISISin ja Hezbollahin koulutukseen ja aseistamiseen.

Johtopäätöksen pitäisi siis olla tasan päinvastainen: kehittyvien maitten sisäisiin asioihin ei pidä sekaantua. Humanitaariset ja YK:n alaiset järjestöt tukekoot siviilien elämää, koulutusta, terveydenhuoltoa, aseiden vähentämistä. Lisäksi ammattiliitot ja vastaavat voivat kouluttaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Siten etenisi luontainen kehitys kohti kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Sen sijaan poissa saavat pysyä yksittäiset maat, Nato, Maailmanpankki tai Valuuttarahasto, samoin EU ja OECD, jotka edustavat entisiä siirtomaaherroja ja tähtäävät postkoloniaalisten riippuvuuksien jatkamiseen. Jopa humanitaaristen järjestöjen toimintaa on seurattava kriittisesti ja järjestettävä tarkastuksia, jotta tiedämme, että avustukset menevät perille.

* * *

Ympäristökriisin edetessä on erittäin masentavaa seurata median ja ministerien hehkutusta talouskasvusta = tuhon kiihtymisestä. Pienten lasten vanhemmat Marin, Saarikko, Niinistö puhuvat näin. Valtion velkaantumisesta ollaan huolissaan – paitsi kun kymmenen miljardin velat otetaan asehankintoja varten. Presidentti Niinistö puhuu YK:ssa ilmastohätätilasta: torjuvatko EU:n militarisointi ja jäsenmaiden yhteiset asehankinnat, sotilaallisen tutkimuksen rahoitus ja pommikoneiden tuotanto kriisiä? Nämäkö ovat hätätilan vaatimia toimia?

Masentavia olivat myös nuorisojärjestöjen kommentit von der Leyenin EU:n tulevaisuutta koskevasta puheesta, jossa oli jokunen sana ilmastonmuutoksesta, kun taas EU:n sotilaallinen vahvistaminen oli painokkaasti esillä. Mikään järjestöistä ei havainnut tässä ristiriitaa eikä edes Allianssilla ollut huomautettavaa militarismista. Militarismin suhteen eduskunta on yhtenäinen äärioikealta Vasemmistoliittoon, puolueista vain marginaaliset kommunistit kritisoivat asevarustelua.

Miten tilanteen saisi muutettua? Ympäristökriisissä tällä asialla on todella kiire. Aseilla, sodilla ja sotaharjoituksilla kasvatetaan päästöjä, tuhlataan resursseja ja estetään rakentavaa kansainvälistä yhteistyötä, jota ongelmien ratkaiseminen vaatii. Toivottavasti Elokapina ottaa asian agendalleen; Greenpeace lienee menetetty tapaus ja voisi poistaa nimestään loppuosan.

Joensuun rauhanryhmän teltta kävelykadulla noin 2018.

Terrorismin vastaisen sodan saldoa

USA:ssa on laskettu terrorisminvastaisen sodan kustannuksia maan veronmaksajille, tammikuussa 2015 Forbes arvioi Afganistanin ja Irakin sotatoimien tulleen vuosina 2001-2014 maksamaan 1,7 biljoonaa (1012  ) dollaria. Jos verrataan Vietnamin sotaan, joka maksoi alle 900 miljardia, summa on kaksinkertainen ja kasvanut tänä vuonna lisää. Rahalla voisi hoitaa monta asiaa kuntoon USA:n ongelmallisessa koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmässä. Summasta yli 1,5 bilj. tulee Pentagonin budjettiin, joka ainakaan aiemmin ei kattanut ulkoistettuja toimintoja kuten joukkojen huoltoa.

Afganistanin ja Irakin menetykset ovat vielä suuremmat, kun teitä, siltoja, lentokenttiä, asunto- ja muuta rakennuskantaa on tuhoutunut laajasti, ihmisiä on invalidisoitunut ja sairastunut, parhaassa työiässä olevaa koulutettua väkeä pakenee maasta. Kulttuurin menetyksiä ovat esimerkiksi Irakin kansallismuseon aarteiden ryöstöt ja hävitys.

Bush_Blair_at_Whitehouse_(2003-07-17)USA:n ja sen liittolaisten sotilaita oli Afganistanissa 2013 mennessä menehtynyt alle 2300, Irakissa (2012) noin 4400 (wikipedia). Sotatoimissa menehtyi välittömästi 210 000 afganistanilaista, pakistanilaista ja irakilaista siviiliä. Tauteihin ja aliravitsemukseen kuolleet mukaan luettuna Irakin sota aiheutti vuosina 2003-2011 jopa miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Uhreja tulee koko ajan lisää USA:n käyttämän köyhdytetyn uraanin vaikutuksesta, sen aiheuttamien perimän muutosten takia vaikutus ulottuu kauas tulevaisuuteen. Ns. islamilaisen kalifaatin harjoittama terrori ja siihen kohdistetut pommitukset ovat lisänneet nopeasti uhrilukua 2014-15.

Terrorismin ”vastainen” sota on romuttanut yhteiskuntia, nostanut valtaan nukkehallituksia, joilla on toimivaltaa lähinnä ulkomaisten joukkojen suojaamassa pääkaupungissa. Pommitukset ja muu väkivalta, laittomuudet ja ryöstöt pakottavat ihmiset pakenemaan, mikä on synnyttänyt valtavan pakolaisuuden Afganistanista ja Irakista. Suuri osa on paennut omaan maahan tai naapurimaihin, vähäisempi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.  Ulkomailla asuvien sukulaisten rahalähetykset ovat köyhien ja romahtaneiden valtioiden asukkaille keskeinen tulolähde.

Sotiin on lähdetty terrorismin vastustamisen verukkeella, vaikka afganistanilaisten osuutta New Yorkin kaksoistornien räjähdyksiin ei ole näytetty toteen ja puheet Saddam Husseinin joukkotuhoaseista on myönnetty valheiksi. Edellä kuvattujen seurausten valossa ei ole ihme, että katkeruus ja viha länttä kohtaan kasvaa ja ääri-islamistien propagandalle ja rekrytointitoiminnalle on maaperää. Sotimalla terrori onkin lisääntynyt Euroopassa, mutta eritoten hyökkäyksen kohteeksi johtuneissa maissa.

Sotien motiiveja pohtiessa on varmaa, että Irakissa on paljon öljyä ja Afganistanin mineraalivarat ehkä jopa maailman rikkaimmat. Venäjälle taas Pohjois-Kaukasia on tärkeä sekä strategisesti että öljyreittien kannalta. USA:n uuskonservatiivit puhuivat jo 90-luvun lopulla energia- ja raaka-ainevarojen turvaamisesta, sodassa molempia on tuhlattu mutta ase- ja huolintafirmojen bisnekset ovat myös kukoistaneet.

Maailman laadukkainta öljyä nostavan Libyan hallinnon ja alueen hajottaminen viittaa siihen, että terrorismi on pelkkä veruke; samoin Venezuelaan kohdistuva painostus ja tärkeitä kaivannaisia (mm. tantaali) tuottavassa Kongossa jatkuvan teurastuksen jättäminen vaille todellisia reaktioita.

Terrorismin vastaisen sodan inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova ja tulokset kielteisiä.


Follow Rauhanveteraani Kirsti Era on WordPress.com
Follow Rauhanveteraani Kirsti Era on WordPress.com

Historiantutkijan näkötorni

Tampereen Lentävänniemessä asustavan sotahistorian tutkijan kirjoituksia menneisyydestä ja nykyhetkestä

Emilia Kukkala

Toimittaja ja kirjailija

Kari Uusikylä

Suoraa puhetta

Sentrooppa-Santra

päivittelee elämänmenoa Itävalta-Unkari-akselilla

teppo eskelinen

Tieteellis-journalistiset arkistot. Lisäksi ajoittaisia kommentteja ja havaintoja.

RASTER.FI

Rasisminvastainen tutkijaverkosto | ANTI-RACIST RESEARCH NETWORK

emmintää

Emmi welds and tells tales.