Posts Tagged 'pakolaisuus'

Ilmastonmuutos pakottaa liikkeelle

Asetuotanto ja sotaharjoitus saati sotiminen on typerintä, mitä tässä tilanteessa voi tehdä: resurssien loismaista käyttöä ja tarpeettomia saastepäästöjä.

Joensuussa oli taannoin kaksi tärkeää tietoiskua ilmastonmuutoksesta ja pakolaisuudesta. Luonto-liitto, Itä-Suomen yliopiston öljyvapautta kampanjoiva ryhmä ja Kohtuusliike järjestivät 30.3.  Ilmastoseminaarin. Teppo Eskelinen esitteli Naomi Kleinin tärkeää teosta Tämä muuttaa kaiken, jonka suomentamiseen osallistui ja laati Suomea koskevat jälkisanat.

Mainitsen puheenvuorosta pari näkökulmaa. Ensinnäkin fossiilisen energian tuotantoa vastustavat paikalliset ympäristöliikkeet ovat alkaneet näkyä nyt, kun liuskeöljyn ja -kaasun tuotanto leviää mm. Kanadan asuinalueille. Nigeriaa, Komia, Libyaa tai Irakia on voinut liata surutta, eihän viljelysmaiden ja kaupunkien tuhoutuminen ole haitannut meitä, öljyn suurtuhlaajia ja CO2-päästöjen supervaltoja. Nyt tuotannon vastustus alkaa muodostaa globaalia verkostoa.

Toiseksi ilmastonmuutoksen vastustuksen painopiste siirtyy ongelman alkulähteille, siis kaivos- ja energiateollisuuteen ja yhtiöihin. Luonnonsuojeluliike  onkin mielestäni keskittynyt liikaa kuluttajiin, vaikkapa mainonnan rajoittaminen tuntuu olevan tabu. Tuotannossa kritiikkiä kohdistetaan lähinnä kaivoksiin, maanviljelyyn ja turpeentuotantoon. Turpeenpoltto pitäisikin kieltää ja maatalouden ympäristöpäästöjä pienentää, mutta suurfirmojen mainostusta, automarketteja, ”pyörille varastoimista” ja tavaroiden rahtaamista edes takaisin sietäisi vastustaa enemmän. Urbanismia rakastaville Vihreille ja heidän dominoimalleen luonnonsuojeluliikkeelle tämä ei taida maistua ja ovathan maajussit vaarattomampi vastustaja. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ylikulutuksen perussyihin on kuitenkin pakko tarttua. Kapitalismiinkin.

* * *

6.4. oli Kohtuusklubin aiheena ympäristöpakolaisuus. Tutkija Ville Lähde esitti faktaa pakolaisten määrästä – 60 miljoonasta pakolaisesta 86% on kehittyvissä maissa; 40% kotimaansa muissa osissa, 30% naapurimaissa. Esimerkiksi Libanonin asukkaista joka neljäs on pakolainen. Kyseessä on siis köyhien maiden kriisi. EU-alueelle alkoi tulla pakolaisia vasta kun Lähi-idän leirit täyttyivät ja YK:n pakolaisavun rahat ja siis ruoka ja vesi loppuivat.

Pakolaisen määritelmä on kapea, ja sitä on tulevaisuudessa pakko laajentaa. Ihmisiä, jotka joutuvat lähtemään kotiseudultaan kuivuuden, kuumuuden tai meren pinnan nousun takia, nimitetään nyt siirtolaisiksi. Persut ja muutkin haluavat rajata heidät tuettavien piiristä, samoin Merkel Saksassa. Kuitenkin ilmastopakolaistenkin on pakko lähteä ja me olemme osaltamme vastuussa ilmastokriisistä, se on seurausta  öljyyn perustuvasta ylikulutuksesta ja päästöistä. Emme enää voi sysätä seurauksia vain köyhien kansojen kannettaviksi, kuten öljyn- ja kaivostuotannon saasteiden ja tuhojen suhteen on menetelty, samoin dumpattaessa elektronisia ym. jätteitä  Afrikkaan.

Ville Lähde toi esille myös ilmastokriisin ja konfliktien yhteyden, esimerkiksi ”arabikevään”  taustalla oli maailmanlaajuinen kato ja vehnän hinnan voimakas nousu (lisään viljan pörssikaupan vaikutuksen). Syyriassa ongelman laukaisi pitkäaikainen kuivuus, Darfurin kriisissä öljyn lisäksi kuivuus ja taistelu niukoista vesivaroista viljelijöiden ja karjanhoitajien kesken. Veden roolia Lähi-idän kriisissä käsittelee mm. tämä Olli-Pekka Haaviston artikkeli.

Ympäristökatastrofeissa Lähde erotti kolme tyyppiä:

  1. Maanjäristykset, myrskyt ym., joissa uhrien määrä ja jälkiseuraamukset riippuvat yhteiskunnan rakenteen kestämisestä.
  2. Konfliktit ja ruuan hinnan jyrkät korotukset ym. aiheuttavat nopeaa siirtolaisuutta, eikä seurauksia voida ennakoida. Nämä unohtuvat kuitenkin pian.
  3. Hidas ilmaston kuumeneminen, kuivuus, maaperän ja pohjavesien suolaantuminen meren pinnan kohotessa, maaperän saastuminen ja pölyttäjien katoaminen aiheuttavat yhteiskuntien haurastumista, turvattomuutta ja alueiden tyhjenemistä. Tämä on nyt jo käynnissä.

Usein syytetään väestönkasvua, mutta sitä koskevat ennusteet vaihtelevat, ja naisten koulutus ja terveydenhuolto voivat kääntää väestökäyrän alaspäin myös Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa kasvu toistaiseksi on suurta.

* * *

Johtopäätös ylle merkatusta on laajennettu turvallisuuskäsitys: omien rajojen tai resurssien turvaaminen ei auta, tarvitaan globaali vakaus ja ihmisten turvallisuus kotiseuduillaan. Ilmastonmuutos pakottaa myös kansalaistoimijat liikkeelle näin ymmärretyn turvallisuuden  rakentamiseksi.

page1-320px-Broken-f18-stop-all-wars-now.pdf

Mainokset

Terrorismin vastaisen sodan saldoa

USA:ssa on laskettu terrorisminvastaisen sodan kustannuksia maan veronmaksajille, tammikuussa 2015 Forbes arvioi Afganistanin ja Irakin sotatoimien tulleen vuosina 2001-2014 maksamaan 1,7 biljoonaa (1012  ) dollaria. Jos verrataan Vietnamin sotaan, joka maksoi alle 900 miljardia, summa on kaksinkertainen ja kasvanut tänä vuonna lisää. Rahalla voisi hoitaa monta asiaa kuntoon USA:n ongelmallisessa koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmässä. Summasta yli 1,5 bilj. tulee Pentagonin budjettiin, joka ainakaan aiemmin ei kattanut ulkoistettuja toimintoja kuten joukkojen huoltoa.

Afganistanin ja Irakin menetykset ovat vielä suuremmat, kun teitä, siltoja, lentokenttiä, asunto- ja muuta rakennuskantaa on tuhoutunut laajasti, ihmisiä on invalidisoitunut ja sairastunut, parhaassa työiässä olevaa koulutettua väkeä pakenee maasta. Kulttuurin menetyksiä ovat esimerkiksi Irakin kansallismuseon aarteiden ryöstöt ja hävitys.

Bush_Blair_at_Whitehouse_(2003-07-17)USA:n ja sen liittolaisten sotilaita oli Afganistanissa 2013 mennessä menehtynyt alle 2300, Irakissa (2012) noin 4400 (wikipedia). Sotatoimissa menehtyi välittömästi 210 000 afganistanilaista, pakistanilaista ja irakilaista siviiliä. Tauteihin ja aliravitsemukseen kuolleet mukaan luettuna Irakin sota aiheutti vuosina 2003-2011 jopa miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Uhreja tulee koko ajan lisää USA:n käyttämän köyhdytetyn uraanin vaikutuksesta, sen aiheuttamien perimän muutosten takia vaikutus ulottuu kauas tulevaisuuteen. Ns. islamilaisen kalifaatin harjoittama terrori ja siihen kohdistetut pommitukset ovat lisänneet nopeasti uhrilukua 2014-15.

Terrorismin ”vastainen” sota on romuttanut yhteiskuntia, nostanut valtaan nukkehallituksia, joilla on toimivaltaa lähinnä ulkomaisten joukkojen suojaamassa pääkaupungissa. Pommitukset ja muu väkivalta, laittomuudet ja ryöstöt pakottavat ihmiset pakenemaan, mikä on synnyttänyt valtavan pakolaisuuden Afganistanista ja Irakista. Suuri osa on paennut omaan maahan tai naapurimaihin, vähäisempi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.  Ulkomailla asuvien sukulaisten rahalähetykset ovat köyhien ja romahtaneiden valtioiden asukkaille keskeinen tulolähde.

Sotiin on lähdetty terrorismin vastustamisen verukkeella, vaikka afganistanilaisten osuutta New Yorkin kaksoistornien räjähdyksiin ei ole näytetty toteen ja puheet Saddam Husseinin joukkotuhoaseista on myönnetty valheiksi. Edellä kuvattujen seurausten valossa ei ole ihme, että katkeruus ja viha länttä kohtaan kasvaa ja ääri-islamistien propagandalle ja rekrytointitoiminnalle on maaperää. Sotimalla terrori onkin lisääntynyt Euroopassa, mutta eritoten hyökkäyksen kohteeksi johtuneissa maissa.

Sotien motiiveja pohtiessa on varmaa, että Irakissa on paljon öljyä ja Afganistanin mineraalivarat ehkä jopa maailman rikkaimmat. Venäjälle taas Pohjois-Kaukasia on tärkeä sekä strategisesti että öljyreittien kannalta. USA:n uuskonservatiivit puhuivat jo 90-luvun lopulla energia- ja raaka-ainevarojen turvaamisesta, sodassa molempia on tuhlattu mutta ase- ja huolintafirmojen bisnekset ovat myös kukoistaneet.

Maailman laadukkainta öljyä nostavan Libyan hallinnon ja alueen hajottaminen viittaa siihen, että terrorismi on pelkkä veruke; samoin Venezuelaan kohdistuva painostus ja tärkeitä kaivannaisia (mm. tantaali) tuottavassa Kongossa jatkuvan teurastuksen jättäminen vaille todellisia reaktioita.

Terrorismin vastaisen sodan inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova ja tulokset kielteisiä.



Silent Saoghal

Kolumneja elämästä ja yhteiskunnasta

teppo eskelinen

Tieteellis-journalistiset arkistot. Lisäksi ajoittaisia kommentteja ja havaintoja.

Rasismista ja rajoista

Maailma rasisminvastaisten tutkijoiden silmin

emmintää

Emmi welds and tells tales.