Posts Tagged 'HX-hankinta'

Kohti realistisempaa turvallisuuspolitiikkaa

Kirjoituksen laadinnassa minua auttoi Hannu Ketoharju, kiitos!
Eduskunta päätti 17.12. varata ilmavoimien vaatimat (vähintään) 10 miljardia euroa Horneteja korvaavaan hävittäjähankintaan. Vain Vasemmistoliiton Yrttiaho ja Mustajärvi äänestivät vastaan.

Blogissaan Voima-lehdessä toimittaja Pentti Sainio kuvaa johtavien poliitikkojen ja sotilas- ja virkamiespiirien vallan kasvua turvallisuuspolitiikassa. Aihepiirin käsittely on nyt lähinnä hallitusten selontekojen varassa ja tapahtuu paljolti eduskunnan valiokunnissa, osin jopa salaisena. Turvallisuuspoliittinen keskustelu jää vähälle ja epäkonkreettiseksi, puolustuspolitiikka käy ulkopolitiikan edellä. Seurauksena on ollut puolustusdoktriinin muutos, Hornet-hankinnasta lähtien ilmavoimilla on ollut puolustusbudjetissa ”ilmaherruus”. Samalla Yhdysvaltojen vaikutusvalta on kasvanut Suomen turvallisuuspolitiikassa.

Sainio arvostelee Vasemmistoliiton johtoa turhankin kärkevästi HX-hankkeen vuoksi. Vasemmistoliitto sentään yritti nostaa asiaa keskusteluun, sen hallituskumppanit ovat vaienneet täysin ja muut eduskuntapuolueet leimanneet kriitikot maanpettureiksi. Niinpä kriittistä kansalaiskeskustelua ei syntynyt riittävästi, jotta hanketta olisi lykätty ja arvioitu uudelleen, köyhät rauhanjärjestöt jäivät kritiikissään yksin. Nähdäkseni tämä johtuu asevaraisen turvallisuuskäsityksen valta-asemasta poliittisessa keskustelussa viimeisten 30 vuoden aikana – useimpien poliitikkojen koko tietoisen iän aikana.

Vielä Horneteista päätettäessä 1992 koko vasemmisto ja vihreät vastustivat eduskunnassa hävittäjäkauppaa. Onko kansantalous nyt paremmalla tolalla vai mikä on syynä muutokseen? Ilmeisesti sotilaat ovat päässeet vaikuttamaan politiikkaan Sainion kuvaamalla tavalla. Maanpuolustuskurssien merkitystä ei myöskään pidä vähätellä. Niillä poliitikot, näkyvät toimittajat, yhteiskunnan muut vaikuttajat ja upseeristo ryhmäytetään ja opetetaan sotilaallista näkökulmaa turvallisuuspolitiikkaan.

Käytännössä näin hylätään työväenliikkeen perinteiset laajan turvallisuuskäsityksen tavoitteet: rauhaa edistävä aloitteellinen ulkopolitiikka, oikeus- ja hyvinvointivaltion vahvistaminen ja ympäristön suojelu. Kuitenkin nämä tavoitteet saavat kannatusta myös Keskustan äänestäjiltä.

En käsitä lainkaan Vihreiden asettumista tukemaan kilpavarustelua ilmasto- ja ympäristökriisin pahetessa. Vihreiden ja muidenkin kannattama avoimuus on samoin loistanut poissaolollaan maamme suurimman asekaupan valmistelussa, kuten Pentti Sainio on kirjoissaan osoittanut. Hän on tehnyt valtavan työn paljastaessaan hävittäjähankintojen taustoja, salailua ja ulkopoliittisia ongelmia. Hänen turhautumisensa ja kärkevyytensä onkin ymmärrettävää.

Jatkossa on päästävä eroon pienen piirin määrittelemästä turvallisuuspolitiikasta. Tarvitaan realistista, kansalaisten aktiivisesti tukemaa politiikkaa. Niinpä on saatava entistä useammat osallistumaan kansalaiskeskusteluun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. On nähtävä tämän hetken suurimmat, yhä pahenevat reaaliset uhkat, jotka eivät ole sotilaallisia vaan globaaleja ympäristöuhkia seuraamuksineen.

Valtiontalouden ja turvallisuuspolitiikan konkurssi on vielä torjuttavissa vaatimalla halvempien ruotsalaiskoneiden hankintaa, mieluiten vuokraamista. Ilmavalvonnan tarvitsema määrä.

Turpa kiinni, siviilit?

”Minusta maanpuolustus on kuin talon perustukset, katto, seinät ja lattia. Vasta kun ne on tehty, on aika miettiä, miten talon sisustaisi, mitä kalusteita ja mukavuuksia hankkisi ja minkä verran niihin rahaa käyttäisi.” Yrjö Rautio HS 4.12.2020

Helsingin sanomien kolumnisti ja entinen Kansan Uutisten päätoimittaja Yrjö Rautio on pahastunut parin sadan kulttuurivaikuttajan vetoomuksesta. Siinä ehdotetaan aikalisää hävittäjähankintaan tässä taloustilanteessa.

Rautio samastaa maanpuolustuksen pommikoneisiin ja valjastaa tuoreesti ja omaperäisesti sotaveteraanin ajamaan asevarustelua. Hän ei esitä ainuttakaan konkreettista faktaa: hävittäjähankinnan hintaa – ensin 10, jatkossa 20-30 miljardia euroa, siis miljardi vuodessa seuraavina vuosikymmeninä. Tai että puolustusbudjetti kasvaa täten 54 % (yli puolitoistakertaiseksi), vaikka Suomen kansantalous on koronan takia ahdingossa, velkaannumme ilmankin 30 miljardia. Tässä on turvallisuus todellisessa vaarassa, ja ymmärrän hyvin, miksi kokenut journalisti ei esitä lukuja.

Rautio siis pitää maanpuolustusta valtion perustana. Valtiotieteen tohtori, eversti evp. Pekka Visuri kuvasi esitelmässään asian päin vastoin: valtion turvallisuus perustuu toimivaan oikeus- ja sosiaalivaltioon ja demokraattiseen hallintoon (Rautiolla ”huonekaluja ja mukavuuksia”). Toimivan valtion päälle voidaan rakentaa harkittu ulkopolitiikka ja sotilaallinen maanpuolustus, joka on katto eikä perustus. Silloin maanpuolustus on vankalla, legitiimillä pohjalla, eikä armeija vaikkapa käänny hallitusta vastaan. Esimerkki päinvastaisesta oli (ja lienee osin vieläkin) hallinnoltaan ja oikeusjärjestelmältään korruptoitunut ja epädemokraattinen Ukraina, jossa osa armeijasta siirtyi 2014 Krimillä Venäjän riveihin, pääosa asettui presidentti Janukovitšia vastaan.

Outoa kyllä kokenut journalisti luottaa ”puolustusvoimiimme ja sen asiantuntijoihin”, vaikka ilmavoimien ja puolustusvoimien komentajat ja kenraalit ovat suoraan virasta värväytyneet lentokonefirmojen lobbareiksi ja Jarmo Lindberg lobbasi F-35-hävittäjien hankintaa jo komentajana ollessaan. Vai eikö Rautio ole tullut seuranneeksi asiaa näin tarkasti? Ehkä hän siksi pitää HX-hanketta tiiviisti seuranneita siviilejä huonompina asiantuntijoina kuin asianosaisia, siis jäävejä sotilaita. Kysymystä hävittäjäkoneiden puolustusroolista hän ei pohdi lainkaan.

Armeija on hierarkia, eivätkä muiden aselajien edustajat protestoi maanpuolustuksen kaikkien munien panemisesta ilmavoimien koriin, samalla kun maanpuolustuksen kannalta tärkeissä aselajeissa säästetään. Hornet-hankinnan syötyä rahat ostettiin taannoin käytettyjä tykkejä, mutta ammuksiin ei enää ollut varaa. Samasta syystä vuonna 2012 suljettiin kuusi varuskuntaa, 1200 henkilöä jäi työttömäksi ja sijaintikunnat suuriin ongelmiin.

Eläkkeelle päässeet upseerit ovat kyllä ottaneet kantaa. Eversti evp. Ahti Lappi on korostanut ilmatorjunnan edullisuutta ja tehokkuutta maan puolustamisessa, ja pääesikunnan entinen suunnittelija, eversti evp. Pertti Tervonen ennakoi HX-hankinnan luovan avoimen piikin 40 vuoden ajaksi. Reservin kapteeni Pentti Sainio on kirjoittanut Hornet- ja HX-hankinnoista kolme kirjaa ja neljäs on tekeillä. YT Eero Lehto on osoittanut, ettei Suomen kansantalous kestä näin kallista asehankintaa, joka sitoo tulevien hallitusten kädet. Turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat nostaneet esille hankinnan sotilaspoliittiset riskit.

Rautio taisi valita Naton jo 90-luvulla kehuessaan Hornet-hankintaa – ja nielaistessaan lobbarien jutut koneiden hinnasta. Puolustusministeri Rehn on myöntänyt jälkikäteen, että vedätti asiassa eduskuntaa, ja tapauksesta ovat kirjoittaneet kirjan niin ”sosiaalipoliitikko” Hiilamo kuin res. kapt. Sainiokin. Tällaisista lähteistä ”näyttelijät ja rap-artistit” ovat ammentaneet tietoa ja päätyneet vaatimaan hävittäjähankintaan aikalisää. Hesarista sitä on ollut vaikea löytää; eihän se julkaissut vetoomustakaan, vaan vain Raution kolumnin.

Kun Rautio puolustaa Greta Thunbergia tai ”suvakkeja”, kirjoittelun valtavirtaisuus ilahduttaa, mutta kun hän asettuu militarismin ja asevarustelun kannalle, sama tuntuu pahalta. Aivan erityisesti hänen liittyessään sivareille pottuileviin, samalla kun hän vihjaa olleensa jotenkin rohkea suorittaessaan asepalveluksen. Armeijaan meneminen ei ole vieläkään mikään kannanotto vaan valtavirtaa. Sivarius saati totaalikieltäytyminen sen sijaan on kannanotto: aiemmin jäi pääsykokeissa ja työnhaussa vaille armeijapisteitä ja nytkin kuullee letkautuksia sukulaisilta ja setämiehiltä. – No, Rautio ei olekaan toisinajattelija vaan HS:n kolumnisti.

Demokratian näkökulmasta Raution ajatus on pelottava: ”Luotan kuitenkin näissä asioissa puolustusvoimiimme ja sen asiantuntijoihin enemmän kuin esimerkiksi sosiaalipoliitikkoihin, näyttelijöihin tai rap-artisteihin.”

Eikö tästä seuraa, että ympäristöasioista voivat lausua vain ympäristökeskuksen virkamiehet, ulkopolitiikasta diplomaatit, maatalouspolitiikasta maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet… Siis armeijaa käymättömällä enemmistöllä kansalaisista (valtaosa naisista, sivarit, eri syistä palveluksesta vapautetut) ei olisi oikeutta saada monipuolista tietoa HX-hankinnasta, osallistua keskusteluun ja ilmaista kantaansa hankinnasta ja sen turvallisuuspoliittisista riskeistä. Journalisti Raution mielestä pienessä piirissä sorvatut sotilaspoliittiset päätösesitykset voi siis jatkossakin tuoda eduskuntaan joulu- tai kesäloman alla? Tehdä päätökset ilman avointa keskustelua, demokraattisen prosessin ulkopuolella. Näinhän on toimittu 1990-luvulta saakka, ja sen huomaa keskustelun laajuudesta ja tasosta.

Loistokauppa – myyjän kannalta

Lentoliikenne ja lentokoneteollisuus ovat pandemian ja matkustusrajoitusten takia kriisissä, esim. Hornetien valmistaja Boeing irtisanoo 12 000 työntekijäänsä. Pandemiavaaran ja ilmastokriisin takia lentoliikenne ei ehkä koskaan paisu entiselleen. Lentokonebisneksen omistajien pöksyt tutisevat.

Onneksi on vielä verovaroin ylläpidettyjä armeijoita hävittäjäkoneineen! Tosin niistäkin moni suuntautuu miehittämättömiin lennokkeihin: halvempaa eikä miehistötappioita.

Pohjolassa asuu kuitenkin sisukas kansakunta, joka aikoo lohkaista koronakriisin horjuttamasta budjetistaan yli 15 % ostaakseen superkalliita hävittäjäkoneita. Vanhenevan sotakaluston hankinta todistaa aitoa uhrimieltä ja vastuunkantoa lentokoneteollisuuden bisneksistä.

Jo Horneteista on ollut hyötyä: Venäjä ei taaskaan ole hyökännyt Suomeen. Itse asiassa 81 vuoteen. Hävittäjäkoneet myös tuottavat ilmakehään 3 milj. tonnia hiilidioksidia vuodessa ja vauhdittavat ilmastokriisiä silloinkin, kun muu lentely on jumissa.

Hävittäjäostos on siis loistoinvestointi. Myyjän kannalta: hinta on aluksi ehkä 10 miljardia, myöhemmin kaksi-kolme kertaa enemmän. Pitää kenties taas lakkauttaa muutama varuskunta, mutta jospa koneitten jylinä lisää Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden turvallisuudentunnetta. Ilmavoimien väki  lobbaakin ostosta kartuttamalla aktiivisesti Hornetien pienehköä tuntimäärää (4000 lentotuntia  8000 maksimista). Päivittäinen hävittäjien jyrinä on koko kevään ja kesän koetellut mm. Ylä-Karjalan ihmisten ja eläinten hermoja. Samoin Ilmavoimien johto torjuu kansalaisaloitetta, joka vaatii hankinnan keskeyttämistä ja keskustelua sen järkevyydestä.

Muissa aselajeissa ollaan ihmeen hiljaa verrattuna siihen, mitä kaikkien munien laittaminen ilmavoimien koriin tietää muiden kehitykselle. Selitys lienee Puolustusvoimien hierarkia ja johdon hävittäjämyönteisyys.

Sitäkin merkillisempää on monien poliitikkojen sokea luottamus PV:n valmisteluun itseään koskevassa kalliissa päätöksessä. Hierarkkisessa organisaatioissa pidetään turpa kiinni rivissä, joten muiden kuin PV:n ylimmän johdon kantaa emme tiedä. Sen luotettavuudesta saimme huhtikuussa näytteen, jonka luulisi panevan miettimään.

 

hävittäjätarra_uusi2-iso

Ei sota- vaan ekolaivoja

Puhe Joukkovoima Joensuun virtuaalivapussa (lyhennetty). Rauhanjärjestöt osallistuivat Joukkovoiman tapahtumiin Sipilän hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan, nyt esittelin pari ajankohtaista rauhanteemaa.

Nytkin puhutaan leikkauksista. Ylikulutuksen leikkaaminen on positiivista ja välttämätöntä. Toivottavasti tämän yhteiskunnallisen tuumaustauon aikana kirkastuu, mikä kaikki on joutavaa tässä tavaran, rahdin ja matkailun tulvassa.

Suuryritykset edusmiehineen puhuvat leikkauksista mm. koulutus- ja sosiaalimenoihin saadakseen itselleen lisää verorahaa. Tätä ei voi hyväksyä, toimivat julkiset palvelut ovat laajasti ymmärretyn turvallisuuden kivijalka.

Sen sijaan varustelumenoja on leikattava eikä uusia pidä hyväksyä. Vasemmistoliiton kansanedustajat ja pari muutakin on ehdottanut 10 miljardin hintaisen hävittäjähankinnan lykkäämistä. Meillä ei ole valtiona varaa velkaantua ulkomaisen aseteollisuuden lihottamiseksi. 11.4. julkaistiin galluptulos, että enemmistö suomalaisista lykkäisi hävittäjähankintaa taloustaantuman takia. Pandemia on osoittanut, etteivät aseet tuo turvaa, vaan aserahat ovat pois arjen ja toimeentulon turvallisuudesta.

Hävittäjien valmistus, raaka-aineiden ja energian tuotanto myös aiheuttavat valtavia päästöjä, vauhdittavat ilmastokriisiä. Mineraalit ja öljy on parempi jättää maahan. Samoin kaikki tieteellinen ja tekninen osaaminen tarvitaan maailman ympäristö- ja terveysongelmien ratkomiseen.

10 vuoden päästä, kun uusia hävittäjiä alkaisi tulla, hallitus epäilemättä kamppailee pahojen ympäristöongelmien kanssa ja kiroilee: ”Kuka ääliö keksi sitoa kätemme ja budjettimme vanhenevaan ja vahingolliseen teknologiaan?” Vastaus on: Ilmavoimat, viisi aseteollisuuden myyntimies-kenraalia ja päättäjät, jotka herkkäuskoisesti luottivat heihin.

Jotta näin ei kävisi, on hävittäjähankinta sysättävä komeron nurkkaan ja unohdettava sinne. On investoitava ympäristön ja ihmisten kannalta hyödyllisiin kohteisiin. Kannustan lähettämään asiasta viestejä eri puolueiden kansanedustajille.

Minulla on ehdotus ympäristöä hyödyttävästä käytöstä aserahoille. On päätetty neljän sota-aluksen tilaamisesta suomalaiselta telakalta. Laivat ovat liian isoja Suomen repaleisen ja matalan rannikon puolustamiseen.Herää kysymys, ketä ja mitä varten ne hankitaan.

Ehdotankin, että laivojen käyttötarkoitusta muutetaan. Yksi laiva voi korvata merentutkimusalus Arandan. Sen voi varustella merten tilan tutkimiseksi Itämerellä ja ympäri maailman. Laivalla voi myös kouluttaa muiden maiden tutkijoita YK-järjestöjen tuella.

Maailman kalakannat hupenevat saasteiden ja teollisen ryöstökalastuksen takia, rannikkojen asukkaita uhkaa nälkä. Jäätiköiden sulamisvedet muuttavat meriveden suolapitoisuutta ja taivaalta satava noki kohottaa sen lämpötilaa. Kiireellisiä tutkimuskohteita siis riittää, ja Suomen panosta arvostettaisiin varmasti.

Loput laivat pitää varustaa siivoamaan maailman meristä muoviroskaa ja muuta saastaa. Kaikin herkuin varustettuina sotalaivoina niillä on resursseja myös kehittää puhdistustekniikoita.

Näillä ratkaisuilla saisimme takaisin positiivista roolia koko maailmassa, kun taas Nato-käyttöön tähdätyt sotalaivat ovat mielestäni junttihanke. Ehdotukseni on Greenpeacen ynnä muiden käytettävissä ja kehiteltävissä.

Käytetään karanteeniaikaa pohdintaan ja keskusteluihin paremman, aidosti kestävän maailman aikaansaamisesta. Talouskasvu, ahneus ja konfliktit pitää korvata kohtuudella ja rauhalla. Hyvää vappua ja kevään jatkoa kaikille!

wbw_vertical-720x539

Hävittäjähanke jäihin!

“The reasonable man adapts himself to the world: the unreasonable one persists in trying to adapt the world to himself. Therefore all progress depends on the unreasonable man.” (G.B.Shaw)

Lehdissä ja sosiaalisessa mediassa on päivitelty kuvia amerikkalaisista, jotka koronakaranteenin alla jonottavat aseliikkeiden edessä. Eivät siis usko valtionsa toimivuuteen ja pelkäävät naapureitaan (mutteivät karanteenissa sekoavia läheisiään). Kuvittelevat aseiden lisäävän turvallisuutta, vaikka tilastot kertovat päinvastaista.

Mutta onko meillä varaa päivitellä heitä? Itse aiomme v. 2021 tehdä päätöksen  kymmenen miljardin euron pommikonehankinnasta, vaikka koronakriisin keskellä näemme, ettei aseista ole mitään turvaa. Jollei Venäjällä saada koronaepidemiaa kuriin, se vaikuttaa myös Suomeen, eikä siinä auta pommikoneet.  Jopa USA ja Turkki turvautuvat merirosvoukseen haaliessaan hengityskoneita ja suojamaskeja.

Puolustusministeri Kaikkonen vakuuttaa silti jääräpäisesti, että HX-päätös tehdään 2021. Monet muut suunnitelmat ovat uhattuina, valtiovarainministeri Kulmuni viittasi mm. oppivelvollisuuden pidentämisen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen perumiseen.

Jopa Greenpeacen vetoomus käänteestä koronan jälkeisessä taloudessa jättää mainitsematta asevarustelun, sen tuottaman taloudellisen ja ympäristötuhon. Tavallaan ymmärrettävää. Me HX-hankkeen kriitikot tiedämme, mikä pyhä lehmä armeija nykyisin on ja millaisia reaktioita ja nimittelyä sen kritisointi herättää.

Kun Marinin hallitus nyt pui budjettiriihtä, vain Vasemmistoliitosta kuuluu ääniä hävittäjähankinnan leikkaamisesta tai jäädyttämisestä. SDP, RKP ja Vihreät eivät ole hiiskahtaneetkaan ja Kepu ajaa hankintaa. Sosiaalisessa mediassa kuitenkin esitetään yhä useammin ajatus, että HX-hanke on pantava tässä tilanteessa jäihin.

Kansalaisten aktiivisuus on nyt tärkeää, kannustan lähettämään viestejä oman vaalipiirin kansanedustajille ja ministereille: hävittäjähanke jäihin ja rahat aitoon turvallisuuteen. On nähty, että turvaa tuovat toimivat julkiset palvelut, ihmisten  yhteistyö ja solidaarisuus. Globaalisti tarvitaan aselepo ja valtioiden välistä yhteistyötä ja apua blokkirajoista piittaamatta. Ympäristöongelmat eivät ole poistuneet, vaikka mediassa puhutaan vain koronasta.

Etuilijat ja osingonkahmijat heikentävät yhteisöä. Suomen rikkain promille ansaitsee 20-40-kertaisesti mediaanitulon ja maksaa keskimäärin 34 % veroa. On välttämätöntä verottaa progressiivisesti varallisuutta ja kaikkia pääomatuloja, siten rahoitetaan ekologisesti kestävän, oikeudenmukaisen ja leppoisamman maailman rakentaminen, mm. työajan lyhentäminen. Toisin kuin jatkuvan kasvun maailma, se ei generoi globaaleja sotilas-, tauti- ja ympäristökriisejä.

Tehtävää on paljon, mutta yhteistyöllä ja kansalaistoiminnalla maailma voidaan muuttaa.

 

cropped-page1-320px-broken-f18-stop-all-wars-now-pdf.jpg


Follow Rauhanveteraani Kirsti Era on WordPress.com
Follow Rauhanveteraani Kirsti Era on WordPress.com

Emilia Kukkala

Toimittaja ja kirjailija

Kari Uusikylä

Suoraa puhetta

Sentrooppa-Santra

päivittelee elämänmenoa Itävalta-Unkari-akselilla

teppo eskelinen

Tieteellis-journalistiset arkistot. Lisäksi ajoittaisia kommentteja ja havaintoja.

RASTER.FI

Rasisminvastainen tutkijaverkosto | ANTI-RACIST RESEARCH NETWORK

emmintää

Emmi welds and tells tales.