Puhe Joukkovoima Joensuun virtuaalivapussa (lyhennetty). Rauhanjärjestöt osallistuivat Joukkovoiman tapahtumiin Sipilän hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan, nyt esittelin pari ajankohtaista rauhanteemaa.
Nytkin puhutaan leikkauksista. Ylikulutuksen leikkaaminen on positiivista ja välttämätöntä. Toivottavasti tämän yhteiskunnallisen tuumaustauon aikana kirkastuu, mikä kaikki on joutavaa tässä tavaran, rahdin ja matkailun tulvassa.
Suuryritykset edusmiehineen puhuvat leikkauksista mm. koulutus- ja sosiaalimenoihin saadakseen itselleen lisää verorahaa. Tätä ei voi hyväksyä, toimivat julkiset palvelut ovat laajasti ymmärretyn turvallisuuden kivijalka.
Sen sijaan varustelumenoja on leikattava eikä uusia pidä hyväksyä. Vasemmistoliiton kansanedustajat ja pari muutakin on ehdottanut 10 miljardin hintaisen hävittäjähankinnan lykkäämistä. Meillä ei ole valtiona varaa velkaantua ulkomaisen aseteollisuuden lihottamiseksi. 11.4. julkaistiin galluptulos, että enemmistö suomalaisista lykkäisi hävittäjähankintaa taloustaantuman takia. Pandemia on osoittanut, etteivät aseet tuo turvaa, vaan aserahat ovat pois arjen ja toimeentulon turvallisuudesta.
Hävittäjien valmistus, raaka-aineiden ja energian tuotanto myös aiheuttavat valtavia päästöjä, vauhdittavat ilmastokriisiä. Mineraalit ja öljy on parempi jättää maahan. Samoin kaikki tieteellinen ja tekninen osaaminen tarvitaan maailman ympäristö- ja terveysongelmien ratkomiseen.
10 vuoden päästä, kun uusia hävittäjiä alkaisi tulla, hallitus epäilemättä kamppailee pahojen ympäristöongelmien kanssa ja kiroilee: ”Kuka ääliö keksi sitoa kätemme ja budjettimme vanhenevaan ja vahingolliseen teknologiaan?” Vastaus on: Ilmavoimat, viisi aseteollisuuden myyntimies-kenraalia ja päättäjät, jotka herkkäuskoisesti luottivat heihin.
Jotta näin ei kävisi, on hävittäjähankinta sysättävä komeron nurkkaan ja unohdettava sinne. On investoitava ympäristön ja ihmisten kannalta hyödyllisiin kohteisiin. Kannustan lähettämään asiasta viestejä eri puolueiden kansanedustajille.
Minulla on ehdotus ympäristöä hyödyttävästä käytöstä aserahoille. On päätetty neljän sota-aluksen tilaamisesta suomalaiselta telakalta. Laivat ovat liian isoja Suomen repaleisen ja matalan rannikon puolustamiseen.Herää kysymys, ketä ja mitä varten ne hankitaan.
Ehdotankin, että laivojen käyttötarkoitusta muutetaan. Yksi laiva voi korvata merentutkimusalus Arandan. Sen voi varustella merten tilan tutkimiseksi Itämerellä ja ympäri maailman. Laivalla voi myös kouluttaa muiden maiden tutkijoita YK-järjestöjen tuella.
Maailman kalakannat hupenevat saasteiden ja teollisen ryöstökalastuksen takia, rannikkojen asukkaita uhkaa nälkä. Jäätiköiden sulamisvedet muuttavat meriveden suolapitoisuutta ja taivaalta satava noki kohottaa sen lämpötilaa. Kiireellisiä tutkimuskohteita siis riittää, ja Suomen panosta arvostettaisiin varmasti.
Loput laivat pitää varustaa siivoamaan maailman meristä muoviroskaa ja muuta saastaa. Kaikin herkuin varustettuina sotalaivoina niillä on resursseja myös kehittää puhdistustekniikoita.
Näillä ratkaisuilla saisimme takaisin positiivista roolia koko maailmassa, kun taas Nato-käyttöön tähdätyt sotalaivat ovat mielestäni junttihanke. Ehdotukseni on Greenpeacen ynnä muiden käytettävissä ja kehiteltävissä.
Käytetään karanteeniaikaa pohdintaan ja keskusteluihin paremman, aidosti kestävän maailman aikaansaamisesta. Talouskasvu, ahneus ja konfliktit pitää korvata kohtuudella ja rauhalla. Hyvää vappua ja kevään jatkoa kaikille!
Aktivistin on nykyisin vaikea päättää, mihin SOS-hallituksen toimeen ensin tarttuisi: leikkauksiin lapsiperheiltä, eläkeläisiltä, vammaisilta ja opiskelijoilta, luokka- ja ryhmäkokojen kasvattamiseen, koulutusleikkauksiin, palkanalennuksiin ja työajan pidennyksiin väkisin runnotussa kiky-sopimuksessa, kehitysavun leikkauksiin ja kehitysbisneksen kasvuun, rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen valtionavun pienennyksiin, asemenojen kasvuun vai yhteisen omaisuutemme yksityistämiseen (tiet, SOTE-laitokset). Työsarkaa riittää ja kireä ilmapiiri syö voimia.
Rauhanveteraani Kirsti Era 