Arkisto kohteelle maaliskuu 2016

Turkista seuraava Syyria?

Still_Life_with_Kurdistan_Flag_-_Germiyan_Province_-_Kurdistan_-_Iraq_min

Kurdistanin lippu Kurdien autonomisella alueella Irakissa ((c) Adam Jones, Wikimedia Commons)

Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ja Seutukirjasto järjestivät 19.3. Kurdikevät -tilaisuuden, jossa alustivat kirjailija Kristiina Koivunen ja JoMonin varapj. Ali Giray, joka on kurdi. Kristiina Koivunen on kirjoittanut yhdeksän kirjaa kurdien historiasta ja asemasta (linkissä vain osa) ja ”palkittu” tästä Turkissa maahantulokiellolla.

Kurdit ovat suuri valtioton kansa, 35-45 milj. ihmistä, jotka asuvat Iranissa, Irakissa, Syyriassa ja Turkissa sekä maanpakolaisina ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.

Koivunen korosti Iso-Britannian ja Ranskan vastuuta kurdien maattomuuden ja muiden Lähi-idän ongelmien synnyttämisessä: Osmannien valtakunnan hajotessa alueet jaettiin salaisella Sykes-Picot-sopimuksella v. 1916 siten, että synnytettiin Ranskan alaiset Libanon ja Syyria, Britannian alainen Irak ja Palestiina (+ Egypti), joissa kaikissa oli vähintään kolme merkittävää etnistä ja/tai uskonnollista ryhmää kamppailemassa vallasta. Siis ”hajoita ja hallitse”.

Myös Turkki on monikansallinen, ja 1980-luvulle asti turkkilaisten osuus väestöstä oli alle 50%. Maassa on 10 vähintään miljoonan hengen etnis-uskonnollista ryhmää. Kuitenkin Atatürk julisti maan perustamisvaiheessa ”Yksi maa, yksi kansa, yksi kieli”, niin että  vähemmistöt jäivät oikeudettomaan asemaan.

1980-luvun alun sotilasvallankaappauksen jälkeen Turkin demokraattiset järjestöt tuhottiin niin, että kurdien työväenpuolue PKK oli ainoa, joka pystyi toimintaan ja vastarintaan. EU on julistanut sissijärjestön terroristiorganisaatioksi, millä Turkki perustelee sortotoimiaan kurdeja kohtaan. 2000-luvun ensi vuosikymmenellä kehitys näytti johtavan demokratian suuntaan, kurdien edustajia pääsi parlamenttiin ja PKK:n sissit siirtyivät naapurimaihin. Siellä Al-Qaida ja ISIS ovat sitten iskeneet kurdien kimppuun.

Turkki on EU:lle ja USA:lle tärkeä liittolainen: se sijaitsee Euroopan ja Lähi-idän, Euroopan ja Kaukasian / Keski-Aasian välillä,  Kaspianmeren altaan rikkaan öljyesiintymän äärellä, se  on myös Naton toiseksi suurin sotilasmahti. Näistä syistä ihmisoikeusrikkomukset ja kehitys kohti yksinvaltiutta tai öljybisnes ISISin kanssa eivät aiheuta lännen pakotteita. Päin vastoin, EU solmi Turkille edullisen sopimuksen padotakseen pakolaisten pääsyn Eurooppaan. Rahoitamme Erdogann hallintoa, vaikka tiedetään, että se sotii maansa kurdiväestöä vastaan ja käyttää ilmavoimia turvaamaan ISISin reittiä Turkista Syyriaan. Tilannetta on analysoinut ansiokkaasti  UPI:n tutkija Toni Alaranta.

Niin Koivunen kuin Ali Giray arvioivat, että Turkin sisäinen tilanne saattaa kehittyä yhtä sekasortoiseksi kuin Syyriassa. Viime aikojen pommi-iskut viittaavat myös tähän. Ali Giray arvioi, ettei niiden takana liene PKK: se ei ole iskenyt siviiilejä vastaan eikä käyttänyt itsemurhapommittajia. 19.3. isku tapahtui lisäksi kadulla, jolla puolet työntekijöistä on kurdeja. Eräs selitys on nähdäkseni provokaatio, jolla lietsotaan vihaa turkkilaisten ja kurdien välille ja edistetään sotaa hallituksen vahvistamiseksi.

Toivottavasti EU:n myötäsukaisuus Turkin politiikalle ei aiheuta uutta aihetta pakenemiseen – Syyrian, Irakin ja Afganistanin lisäksi myös Turkista.

edit: PKK ja sen katto-organisaatio demokraattisen konfederalismin lujittamiselle ja edistämiselle KCK tuomitsevat iskut siviilejä vastaan: kck-condemns-attacks-targeting-civilians.

Mainokset


Silent Saoghal

Kolumneja elämästä ja yhteiskunnasta

teppo eskelinen

Tieteellis-journalistiset arkistot. Lisäksi ajoittaisia kommentteja ja havaintoja.

Rasismista ja rajoista

Maailma rasisminvastaisten tutkijoiden silmin

emmintää

Emmi welds and tells tales.