Archive for the 'rauhantoiminta' Category

Oikea päätös, S-ryhmä!

(kirjoitus julkaistiin Karjalan Heilin yleisönosastossa 10.12.2025)

Helena Artell syyttää S-ryhmää politikoinnista (Heili 3.12.), kun se lakkaa myymästä israelilaisia tuotteita. Kuitenkin Gazan sodan taloudellinen tukeminen jos mikä on politikointia. S-ryhmä ansaitsee kiitoksemme, sillä se toimii, Orpon hallitus ei.

Israelin politiikan arvostelu ei ole antisemitismiä, kuten Artell väittää. YK:n jäsenvaltiona Israelin pitäisi noudattaa kansainvälisen oikeuden sääntöjä.

Se esiintyy maailman juutalaisten nimissä ja piiloutuu holokaustin taakse aina saadessaan kritiikkiä. Tämä kasvattaa riskiä, että sodan julmuuksien suututtamat ihmiset kohdistavat vihansa ulkomaiden juutalaisiin, vaikka nämä eivät voi äänestää Israelissa. Antisemitismiä ruokkiikin Israelin sotapolitiikka, jota vastustaa mm. amerikkalainen Jewish Voice for Peace.

Gazan tilanteen uutisointia vaikeuttaa se, ettei Israel päästä paikalle kansainvälistä mediaa. Tietoa välittävät Israelin sotapropaganda ja arabijournalistit. Heitä Israel on surmannut systemaattisesti, elokuun puoliväliin mennessä 274 journalistia. Tällaisissa tiedotusoloissa Israelin ystävien on helppo väittää epämieluisia faktoja valheiksi.

Marraskuun puoliväliin mennessä arviolta 71 500 palestiinalaista oli menehtynyt sodan aikana (18 500 lasta). Israelilaisia noin 2000 (sisältää Hamasin hyökkäyksessä 7.10.2023 menehtyneet). Israelin iskuissa on kuollut myös iranilaisia, jemeniläisiä, libanonilaisia ja syyrialaisia. Gazan rakennuskanta ja muu infra on suurelta osin tuhottu, koulut ja sairaalat systemaattisesti. Raunioissa on lisää uhreja.

Niinpä EU:n ja Suomen pitää heti määrätä Israelille samanlaiset pakotteet kuin Venäjälle. Edes asekauppa Israelin kanssa on heti lopetettava.

Ajattelun aihetta: Israelin armeija tuhosi heinäkuussa Länsirannan palestiinalaisten kokoaman perinteisten viljelyskasvien siemenvaraston. Se myös repi al-Mughayyirin kylässä juuriltaan 80 000 oliivipuuta, osa satojen vuosien ikäisiä (Le Monde Diplomatique 10/2025, suomenkielinen ).

Koulutusrahaa sotaan ja rauhaan

Taannoinen lehtiuutinen maanpuolustuskoulutusyhdistyksen saamasta lisärahoituksesta ällistytti: ”yhdistys sai hallituksen kevään kehysriihessä tälle vuodelle tarvitsemansa miljoonan euron lisärahoituksen” (KSML 10.6.2025).

Uutisesta ilmeni, että MPK:ssa on tahtotila että runsaat valtionavut vakiintuvat ja tavoitetila, että maanpuolustuskurssitus ulotetaan nykyisestä yksilöiden kouluttamisesta myös armeijan ja rajavartioston yksiköihin ja koulutusyhdistys muuttuu osaksi kokonaismaanpuolustusta. Liittoutuneiden kanssa 1944 solmittu rauhansopimus edellytti nationalistisen ja paramilitäärisen Suojeluskunnan ja sen naisjärjestön Lotta Svärdin lakkauttamista; eikö siis rauhansopimus enää liene voimassa?

Lisämiljardi tarvittiin, jotta saadaan taas toteutettua yli 140 000 koulutuspäivää maanpuolustuskursseilla. MPK:n valtionapu romahti viimesyksyisen leikkauksen jäljiltä surkuteltavaan 8,9 miljoonaan euroon, mikä olisi merkinnyt 10-20 000 päivän vähennystä. Innokkaita koulutettavia kuuluu riittävän, etenkin ammuntaa opettelemaan. Turvallisuudentunne vahvistuu, kun miettii, ketkä mahtavat haluta ampumaoppiin ja millainen psykologinen testaus edeltää kurssitusta. Seulotaanko kurssitettavista (ja kouluttajista…) edes Sinimustat ja muut uusnatsit? Entä muiden rikollisjengien jäsenet?

Uutista lukiessa ei Rauhanveteraani tiedä itkeä vai nauraa. Rauhan- ja ihmisoikeustyötä tekeville järjestöille ei myönnetty tälle vuodelle valtionapua lainkaan.

Kouluväkivaltaa ja jengirikollisuutta kauhistellaan aiheellisesti, mutta lääkkeeksi tarjotaan keppikuria, poliiseja ja järjestyksenvalvojia, jotka vain syventävät ongelmia. Mieleen eivät tule yleissivistyksen vahvistaminen opetusohjelmissa ja rauhankasvatus – eritoten historianopetuksessa. Tai solidaarisuuden ja yhteistyön painottaminen yhteiskuntaopissa ahneuteen kannustavan yrittäjäkasvatuksen sijaan, saati kilpailun vähentäminen . Sekä oppilaiden, opettajien että koulujen kesken. Päin vastoin, koululaisille puuhataan maanpuolustuskasvatusta Venäjän tyyliin.

Onneksi on vielä Niilo Helanderin säätiö, joka on myöntänyt rauhantutkijoille yhteensä reilut 100 000 €, rauhanjärjestöille yhteensä yli 125 000 €, lisäksi rauhankulttuurin erilaisille projekteille yli 100 000 €. Tietysti nuo 350 000 € rauhankasvatukseen, -toimintaan ja -kulttuuriin on pientä verrattuna jo pelkän MPK:n saamaan 10 miljoonan pottiin. Suurkiitos silti kulttuurityötä tekeville rahastoille, myös Koneen säätiölle.

Onneksi ovat myös Susanna Hast ja Noora Kotilainen sekä MILMEDIA Saara Särmä, joka sai 24 000 € projektilleen Mielten militarisaatio ja militarisoituva media – käsitteellisiä välineitä arkiseen rauhantyöhön. Ehkä näiden tutkijoiden tuottamaa tietoa joskus tulevaisuudessa hyödynnetään joukkotiedotuksessa ja valtiollisessa päätöksenteossa. Mutta ”näillä mennään” oikeistohallituksen aikana, eikä tulevaisuudessa kajasteleva Kokoomus+SDP+Kepu vaikuta rauhantahtoisemmalta.

Nyt on turvallista?

Valtio, jonka kanssa meillä on DCA-tukikohtasopimus ja joka johtaa sotilasliittoamme, sai uuden presidentin 20. tammikuuta. Hän pani heti töpinäksi esittämällä aluevaatimuksia Panamalle ja liittolaisilleen Tanskalle/Grönlanti ja Kanadalle. Viime mainittua hän arvioi kuin Putin Ukrainaa: turha valtionraja joutaa poistaa. Venäjän johtava ajattelija Dugin tukee laajenemisaikeita avoimesti, Putin varovaisemmin.

Tanska mykistyi, ja grönlantilaiset haluavat itsenäisyyden, ei uusia siirtomaaisäntiä. Kanadan Trudeau sanoi, että helvetti jäätyy ennen kuin Kanada liittyy USAan.

Trump kertoi, että aluelaajennuksissa voidaan käyttää myös asevoimaa. Niinpä armeijallemme ja upseereillemme voi aueta uusia uranäkymiä ja toimintakenttiä mutta myös pulmia: puolustaako Natossa Tanskaa vai DCA:ssa Yhdysvaltoja. Joka tapauksessa olemme välillisesti mukana Trumpin politiikassa, ainakin kansainvälisen diplomatian näkökulmasta.

Sekä presidentti, pääministeri että ulkoministeri ovat olleet huomattavan varovaisia kommentoidessaan Trumpin puheita. Sananvapauden airuet, iltistoimittajat Ristimäki ja Nurmi kehottavat meitä pitämään suuta supullaan jatkossakin. Oli se YYA-aika ja suomettuminen kauheaa, onneksi nyt on toista!

Trump on avannut Grönlanti-vaatimustaan ja laajentanut sitä Pohjois-Euroopan suuntaan: meillä on strategisia mineraalivaroja. Siis niitä joita Musk tarvitsee sähköauto-, Starlink- ja Space-X-hankkeissaan, ja kiinnostavat ne muitakin. Liittyiköhän DCA ja tukikohtien luominen Fennoskandiaan paitsi Arktiksen kontrolliin (siis Koillisväylän ja Arktiksen öljy- ja kaasuvarojen) myös alueen kaivoshankkeisiin mm. Lapissa?

Kiovan euromaidania muistellen olen leikkinyt ajatuksella, että Venäjän ja Kiinan johtajat, ”kerryt, nulandit ja ashtonit” matkustaisivat Ottawaan ja Panamaan kannustamaan Yhdysvaltojen vastaisia esiintymisiä ja lupaamaan tukea ja BRICS-jäsenyyttä. Miten siihen reagoitaisiin?

Onko tulossa Pax Americana? Syyrian Assad pakeni jo taannoin Moskovaan, kun Venäjän armeija ei joutanut tukemaan häntä. Israelin hallitus suostui tulitaukoon ja panttivankien vaihtoon Hamasin kanssa, kun ei ollut täyttä varmuutta asetuen jatkumisesta Trumpin aikana. Putin istuu odottamassa Ukraina-puhelua Valkoisesta talosta. Varulta hän jo liittyi Trumpin tukijoiden väiteisiin vaalien varastamisesta 2020. Ehkei meitä silti odota rauha, vaan pöytää puhdistetaan Kiinaan keskittymistä varten.

Vaalien varastamisen osalta Putin tietää mistä puhuu, onhan hänellä 20 vuoden kokemus vaaleista, joissa vahvat vastaehdokkaat on suljettu listalta, vaaliväittelyissä on vain statisteja ja valtion media mainostaa avoimesti Putinia. Yhdysvalloissa ei olla läheskään näin pitkällä, mutta kaksipuoluejärjestelmä ja äänestäjäöksi rekisteröitymisen hankaluus syö demokratian pohjaa. Oligarkkien omistus sosiaalisessa ja muussakin mediassa ja somen algoritmit vaarantavat aidon sananvapauden toteutumisen.

Heti 20.1. Trump antoi kymmeniä asetuksia, joilla irroitti Yhdysvallat ilmastosopimuksesta, armahti Capitolin valtaajat, aloitti paperittomien karkoitukset, perui maahanmuuttajaperheiden Yhdysvalloissa syntyneiden lasten kansalaisuuden, lopetti syrjinnänvastaisen toiminnan (DEI) julkisissa laitoksissa yms. Venäjän asioita seuraavasta meininki tuntui liiankin tutulta.

Kuitenkin meille taannoin mainostettiin Yhdysvaltoja sopivana liittolaisena ja viiteryhmänä, vakaana ja luotettavana ihmisoikeuksien ja demokratian leirin johtajana. ”Ei USA nyt sentään semmonen ole kuin Venäjä…” . Eikö tosiaan? Entä Kuuban 63-vuotinen saarto, Irak, Afganistan… Tai Gaza, jossa tehtiin kansanmurhaa jenkkiasein ja -rahoituksella. Tai Trumpin ensimmäinen viikko, jonka päätökset etenevät mm. korkeimman oikeuden republikaanienemmistön turvin. Näkymät ovat huolestuttavia.

Muuten olen sitä mieltä, että turvaa meille ja koko maailmalle tuottaisi rauhaan tähtäävä ulkopolitiikka.

Rauha ja ihmisoikeudet palestiinalaisille

Pidin tämän puheen Joensuussa Palestiinan solidaarisuuspäivän mielenosoituksessa 29.11.2024

Tänään osoitamme solidaarisuutta palestiinalaisille, ja sitä he tarvitsevat. Israelin armeija on surmannut Gazassa yli 45 000 ihmistä, joista kolmannes lapsia. Fyysisesti ja psyykkisesti vammautuneita on satoja tuhansia. Aliravitsemus uhkaa vammauttaa etenkin pikkulapsia. Israelin pommitukset ja avustusten estäminen jatkuvat tälläkin hetkellä ja pohjois-Gazaa jyrätään asumiskelvottomaksi. Vaarallisten kulkutautien riskiä kasvattaa terveydenhoidon, asuntojen ja sanitaation puute.

Alkusysäyksen joukkotuhonnalle antoi Hamasin isku, joka surmasi noin tuhat israelilaista, mutta kyse ei todellakaan ole Israelin itsepuolustuksesta, vaikka mm. Yhdysvallat niin väittää. Kyse on rasistisesta vihasta ja kansanmurhasta.

Yhdysvallat rahoittaa ja aseistaa Israelin harjoittamaa apartheidia ja joukkotuhontaa, koska tarvitsee uskollista liittolaista öljyisessä Lähi-idässä.

Myös me eurooppalaiset rahoitamme sotaa asekaupalla. EU ei ole puuttunut sodan laajentamiseen Libanoniin, jossa on tapettu jo 3600 ihmistä.

YK:n pääsihteeri Guterres, Amnesty International ja Human Rights Watch ovat todenneet, että Israel tekee kansanmurhaa. Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on tuominnut Israelin harjoittaman apartheidin ja kansanmurhan. Se on antanut pidätysmääräyksen pääministeri Netanjahusta ja entisestä puolustusministeristä Gallantista. Ulkoministeri Valtonen ilmoitti, että Suomi noudattaa pidätysmääräystä; tämä on pieni mutta hyvä alku.

Vaadimme hallitukselta: Suomen pitää EU:ssa ja YK:ssa ja ennen kaikkea omassa politiikassaan toimia kansanmurhan lopettamiseksi.

Meidän on yhdessä painostettava hallituksia. Israel on pakotettava aselepoon, apartheidin ja siirtokuntapolitiikan lopettamiseen ja palestiinalaisten oikeuksien turvaamiseen.

Palestiinalaiset tarvitsevat solidaarisuuttamme. Heidän oikeutensa voivat toteutua ja sotiminen loppua vain poliittisten ratkaisujen kautta. Sotimisen toimimattomuus on tullut todistetuksi jo moneen kertaan.

Vanha mutta ajankohtainen teos

Luin vasta nyt Joe Saccon hienon sarjakuvateoksen Palestiina (WSOY 2003). Siinä hän kuvaa amerikkalaisen sarjakuvajournalistin matkaa Kairon kautta Jerusalemiin ja tutustumismatkoja sieltä Länsirannalle ja Gazan kaistalle 1990-luvun alussa, toisen intifadan aikana. Hän käy Rafahissa, Nablusissa, Jabaliassa, Khan Yunisissa. Häntä opastavat ja tulkkaavat palestiinalaiset, joista jotkut kannattavat Hamasia, jotkut Fatahia, jotkut yrittävät pysyä ryhmien ulkopuolella. Vammaisten lasten opettaja riskeeraa työnsä opastaessaan Saccoa – työn jota hän tekee ilman palkkaa, koska rahoitusta ei ole. Hän elää Qatarissa ansaitsemiensa dollarien rippeillä, mutta ylpeys vaatii kestitsemään vierasta ja maksamaan taksin.

Sacco kuvaa hyvin ironisesti läntisen journalistin asennetta: hän etsii traagisia, hurjia tapahtumia, dramaattisia ja verisiä kuvia, joita valokuvaa muistinsa tueksi. Lööppimatskua. Hän kuvaa myös sitä, miten pelkää ja kärsii vaaroissa, jotka ovat palestiinalaisille arkea: sotilaiden ryntäykset paikalle, kyynelkaasu, kotien surkeus ja hävittäminen, teiden kammottava kunto. Vierailu tehtiin talvella, joten kuvissa sataa, kahlataan kurassa ja palestiinalaispakolaiset palelevat teltoissaan ja hökkeleissään. Välillä ei voi jutella, koska sade ja rakeet hakkaavat aaltopeltikattoa liian äänekkäästi. Sacco itse pääsee välillä Jerusalemiin, hostelin lämpimään suihkuun ja huoneeseen, runsaiden aterioiden ääreen, pesettämään vaatteensa ja kenkänsä.

Palestiinalaiset kertovat miehittäjän mielivallasta, siirtokuntalaisten hyökkäyksistä, armeijan rynnäköistä; kuinka kiviä heitteleviä poikia hakataan, katkotaan käsiä, ammutaan. Moni haavoittunut kuolee, koska ei pääse ajoissa sairaalaan. Ikivanhoja oliivipuita hakataan ilkeyttään ja jotta niiden sekaan ei voisi piiloutua. Vanhat palestiinalaiset kertovat kodeistaan, joista israelilaiset pelottelivat heidät pakoon vuonna 1948 terrorin ja sodankäynnin avulla. Israelilaiset arkkitehtinaiset elävät aivan eri maailmassa. He kannattavat rauhaa ja arvostelevat siirtokuntia, mutta eivät tiedä tai välitä armeijan harjoittamasta väkivallasta, käsitä että väkivalta synnyttää katkeruutta ja ruokkii terrorismia.

Vaikka kirja on niin vanha, se kannattaa lukea, se antaa monipuolisen kuvan palestiinalaisten pakolaisten elämästä ja ajatuksista, eri ryhmien ajattelutavasta. Suomentaja Juhani Tolvanen on 2003 tasapainottanut teosta suosittamalla jälkisanoissaan BBC:n ja HeSarin materiaalipankkeja Palestiinasta. Minusta turhaan, eihän Suomen tiedotuksessa ja julkisessa keskustelussa juurikaan ole ollut esillä muita kuin Israelin näkökulma.

Tämän vuoden aikana on onneksi haastateltu edes suomalaisia asiantuntijoita (Stewart, Juusola, Ruohomäki, Alaranta). Silti vieläkään ei kuunnella palestiinalaisia, vaikka Israelin armeijan polttaa telttasairaalan potilaita elävältä, sodan palestiinalaisten kuolonuhrien määrä ylittää jo 40 000 ja heistä ainakin 17 000 on lapsia. Lisäksi tulevat haavoittuneet ja ruuan, juoman ja lääkkeiden puutteessa vammautuneet lapset. Kammottavaa tilannetta kuvaa tasapuolisesti, myös Israelin materiaaleilla dokumentti Gaza, elämä helvetissä. Kuitenkin kristillisdemokraatit puolustavat yhä Israelin harjoittamaa kansanmurhaa, samoin suurin osa Venäjän oppositiosta. Suomen hallitus ja EU ovat toimettomia, vaikka Israel pommittaa ja komentelee jo YK:n rauhanturvaajiakin, ei yksin palestiinalaisia ja libanonilaisia.

Vuoden 2018 Ydin-lehdessä Juhani Tolvanen esittelee Joe Saccon työtä objektiivisemmin. Hän korostaa sitä, että valokuvia ja videoita voi käsitellä ja vääristellä, mutta sarjakuvareportaasia ei oikein voi. Sarjakuva on siis luotettavampi.

Turvaton armeija ja vaarallinen mummo

Tarjosin tätä mielipidettä Karjalaiselle, mutta ei tainnut kelvata. Ei ainakaan 10.10. mennessä.

4.-5.10. oli Joensuussa Kokonaisturvallisuusmessut. Mukana oli SPR, Martat, Rajavartiolaitos, poliisi ym. Ja tietenkin armeija isosti: mm. pommikonesimulaattori lasten ja aikuisten leikkikaluna. Gazan, Harkovan ja Beirutin kunniaksi ehkä?

Jäi epäselväksi, luetaanko kokonaisturvallisuuteen asunto, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, kunnon ammattikoulutus, päivähoito, vanhusten ja vammaisten hoiva, ajokelpoinen tiestö.

Ympäristökriisin torjuntaa siihen ei ainakaan näy luettavan.

Sen sijaan uskotaan asevaraiseen ”turvallisuuteen”. Ukrainan, Lähi-idän, Sudanin, Jemenin kuolonuhrit panevat kuitenkin epäilemään asiaa, samoin Yhdysvaltojen pyssykulttuuri uhreineen.

Rauhanveteraani tuli kavereineen messuportille muistuttaakseen kylteissä sota-aseiden seurauksista ja ilmastotoimien kiireellisyydestä. Tai aikoi tulla, mutta huivimummopa marssitettiin toiselle puolelle Mehtimäen aukiota. Siellä sivummalla näytettiin vielä viiva, jota lähemmäs messualuetta emme saaneet mennä.

Ihmekös tuo, meitähän oli enimmillään viisi ja meillä oli kyltit. Sotilailla ei ollut kuin tykki, panssariajoneuvo ja miinanäyttelyn kontti.

Pelottaahan se, kuten tässä militarismin ja turvallistamisen ilmapiirissä kohta kaikki. Jäitä hattuun.

Kuva Toni Kallioinen

Ydinaseettoman Suomen ja maailman puolesta

Tämä mielipidekirjoitus on julkaistu Karjalaisessa 6.8.24

Elokuun 6. päivänä maailmassa muistellaan jälleen Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommitusten uhreja, noin 150 000 pahaa-aavistamatonta siviiliä. Tilaisuuksia on Suomessa ainakin kymmenellä paikkakunnalla, myös Joensuussa (klo 19 Cederbergin aukio).

Nyt onkin erityisen ajankohtaista muistuttaa maailman päättäjiä ydinsodan peruuttamattomasta tuhosta. Yhtäältä Venäjä uhkailee ydinaseiden käytöllä Ukrainan sodan yhteydessä, toisaalta Yhdysvallat on taas tuomassa ydinaseita Saksaan – 1980-luvun alkupuolen valtavat protestit ovat unohtuneet. Venäjä ilmoittaa valmistavansa vastatoimena keskipitkänmatkan ydinohjuksia. Ydinasevaltio Israel jatkaa Gazan tuhoamista, ja sotiminen Libanonissa saattaa voimistua. Tiedemiesten ”maailmanlopun kello” ei ole koskaan näyttänyt niin lähelle puolta yötä kuin nyt.

Suomen tilanne on uusi, kun äsken hyväksytty DCA-tukikohtasopimus sallii Yhdysvaltojen tuoda halutessaan joukkoja ja aseita maamme varuskuntiin. Osa tiloista on tällöin yksin sen valvonnassa, emmekä siis tiedä, millaisia aseita maassamme on. Ydinenergialain mukaan maahamme ei ole saanut tuoda ydinaseita, mutta lain uudistuksen yhteydessä on spekuloitu niiden mahdollistamisella. On jopa haihateltu ydinasesateenvarjosta, mikä tuo mieleen kuusenoksan ”ydinlaskeuman suojakeinona”. Ydinaseet Suomessa tekisivät meistä ensi-iskun kohteen, ja niiden tulo on estettävä.

YK:ssa neuvoteltiin ja solmittiin ydinaseet kieltävä sopimus NPTW jo 2017. Se astui voimaan 2021 ja allekirjoittajina on nyt 93 valtiota. Vaikka mukana ei ole ydinasevaltoja, sopimus luo painetta niiden ydinasepolitiikkaa vastaan. Eritoten nykytilanteessa Suomen olisi tärkeää osoittaa itsenäisyyttä ja allekirjoittaa ydinasekielto.

Meidän kansalaisten kannanotot ovat välttämättömiä päättäjien taivuttamiseksi ydinasekiellon kannalle sekä Suomessa että maailmassa. Se ja aseriisunta toisivat aitoa turvallisuutta ja säästäisivät verorahat elämän parantamiseen.

Pommitettu Hiroshima

Kärkipään varustelija: kohti banaanitasavaltaa

Ylellä riemuitaan, että Suomi on Nato-maiden huippua aseistautumisessa; samaa luokkaa ovat vain Puolan, Unkarin ja Baltian maiden kaltaiset demokratian ja ihmisoikeuspolitiikan ”mallimaat”. Vaikkapa Kanada, Belgia, Espanja ja Slovenia jäävät kauas taakse. Puolustusmenomme ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2020 ja ovat nyt 2,4% bruttokansantuotteesta, noin 7% valtion budjetin loppusummasta. Esimerkiksi koulutusmenot kasvoivat v. 2022 vain 0,6% ja opiskelijakohtaiset menot alenivat lähes prosentilla. Orpo-Purran hallitus leikkaa koulutuksesta lisää.

UPIn tutkija Iro Särkkä hätäilee vain sitä, että Suomen talouden heikko kehitys vaikeuttaa pysyttelemistä varustelijoiden kärkijoukossa vuoden 2026-27 jälkeen – siihen asti on sitouduttu suuriin ase- ja sotalaivahankintoihin. Häntä voin lohduttaa, että 64 toimimattoman F-35-hävittäjän hinta noussee mm. dollarin kurssikehityksen takia. Ukrainan sota kun syö Euroopan taloutta ja rikastuttaa Kiinaa ja Yhdysvaltoja, mm. aseteollisuutta. Joka tapauksessa aserahoilla voitaisiin luoda kansalaisten arkeen aitoa turvallisuutta: asuntoja, koulutusta, terveydenhoitoa, vanhus- ja vammaispalveluja, lapsiperheiden ja nuorison tukea, liikennepalveluja. Tarpeellisesta leikataan ja kasvavaa asebudjettia markkinoidaan lietsomalla sodan uhkaa (mm. kansanedustaja Toveri ).

Miksi Suomen talous sitten kehittyy heikosti? No, sen paremmin asevarustelu kuin metsien hakkaaminen selluksi tai energian tuottaminen Googlen servereille eivät tuota talouskehitystä. Ne eivät edes työllistä (ks. kuva alempana). Edullista olisi kestävä metsänkäyttö, luonnon ennallistaminen, hoivatyöntekijöiden palkan ja määrän korottaminen, maatalouden suuntaaminen monipuolisempaan ja omavaraisempaan kasvintuotantoon, ylikulutuksen hillitseminen. Näiden suhteen lupaa nykyinen hallituskausi vain takaiskuja.

Osasyy Suomen suuriin varustelumenoihin on aseiden toimittaminen Ukrainaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kaikki puuttuminen maan sisäisiin asioihin on rikos. Se on ollut myös Naton märkä uni, Biden onkin iloinnut avoimesti voitostaan, kun marraskuusta 2021 vauhdittunut Suomen Nato-jäsenyys johti suomalaisten agitaatiotyön takia myös Ruotsin luopumiseen 200 vuoden menestyksellisestä puolueettomuudestaan. Helmikuusta 2022 Suomessa on ollut vallalla sellainen sotakiihko ja militarismi, jota en ole ennen nähnyt. Tässä ilmapiirissä ei ole ihme, että myös poliittinen väkivalta lisääntyy, itäraja on kiinni koko eduskunnan siunauksella ja Oulussa aikuinen rasisti puukotti ”vääränväristä” lasta.

Ukrainan aseistaminen ei sotaa lopeta, eikä minusta ole oikein, että Kremlin hallinnon kaatamisesta haaveilevat tahot yrittävät tehdä sen tapattamalla ukrainalaisia. Ukraina ei voi voittaa sotaa ilman Naton joukkojen osallistumista, joka merkitsisi avointa kolmatta maailmansotaa, luultavasti ydinsotaa ja kaiken loppua. Tämäkään sota ei pääty sotimalla vaan sopimalla. Jos kerran Suomen tappio jatkosodassa oli torjuntavoitto, kannattaisi Ukrainalle ehkä suositella samanlaista voittoa, semminkin kun Venäjä on taloudellisesti, poliittisesti ja moraalisesti jo hävinnyt sotansa.

Suomen sotilaskohteiden avaaminen Yhdysvaltojen armeijan käyttöön (DCA) hyväksyttiin eduskunnassa häpeällisesti ilman äänestystä. Anna Kontula esitti päätöksen hylkäämistä, mutta kukaan ei kannattanut edes Vasemmistoliiton ryhmästä. On globaalisti harvinaista, että demokraattisesti valittu parlamentti hyväksyisi yksimielisesti vieraan vallan joukkojen tulon maahan. Vieläpä Yhdysvaltojen armeijan, jonka tilillä on Vietnamin, Afganistanin, Irakin sodat, ratkaiseva rooli oikeistodiktatuurien pystyttämisessä (mm. Chile 1973) ja aseistamisessa, Etelä-Afrikan ja Israelin apartheidhallintojen tukeminen, Jugoslavian pommitukset, Libyan pommittaminen kaaokseen…

Tällaista on politiikka, jonka perustaksi luetaan politologian ja poliittisen taloustieteen sijasta median tekemiä galluptuloksia. Vasemmistoliitto ei myy käytettyjä polkupyöriä, mutta enpä ostaisikaan. Tosin Vasemmisto ja vihreät sentään vastustavat pöyristyttävää käännytyslakia, kun taas SDP:stä ei löytyne rohkeutta estämään lain hyväksymiseen vaadittava 5/6 enemmistö.

Vanha havainto on, että suuret varustelijat ovat heikon koulutustason ja turvattoman yhteiskunnan banaanitasavaltoja. Toivoisin todella, että Suomen vasemmistopuolueet tajuaisivat tämän ja kääntäisivät suunnan kohti antimilitarismia.

Lähde: SIPRI, suomennos omani.
Uudempaa en tähän hätään löydä, mutta sotilaselektroniikka tuskin lisää sotalaitoksen työllistävyyttä. Puhumattakaan siitä, mikä työ on hyödyllistä.

Maahanmuuton välineellistämistä Orpon tapaan

Orpon hallitus hätäilee maahanmuuton välineellistämisestä: että Venäjä työntää Suomeen laumoittain turvapaikanhakijoita, uhkaa siten turvallisuuttamme ja sekoittaa yhteiskuntamme. Yhteiskunta onkin sekaisin, mutta se johtuu hallituksen oikeistolaisesta työmarkkina-, talous-, demokratia- ja ulkopolitiikasta.

On fakta, että Lähi-idästä ja Afrikasta Eurooppaan pyrkivien keskuuteen on levitetty huhuja, kuinka muka EU:hun voi päästä lentämällä Minskiin, josta pääsee Puolaan, tai Venäjälle, josta voi pyrkiä Suomeen. Asialla lienevät ”nigerialaiskirjeiden” tyyppiset bisnestahot, ja joskus ne jopa järjestävät kuljetuksia, lyhyitä viisumeja ja majoitusta. Usein taas vain viedään Eurooppaan pyrkiviltä rahat. Ei kai tämä ole uutta kenellekään, netti tulvii loistavia bisnes-, parisuhde-, perintö- yms. tarjouksia. Moni uskoo ja menettää rahansa. Miksi siis eivät myös epätoivoisesti työtä tai turvapaikkaa etsivät köyhän etelän asukkaat?

Uusimmassa Diplo-NovajaGazetassa on laaja artikkeli syyrialaisista nuorista miehistä (ven.), jotka halusivat välttää joutumisen Assadin sotaan ja päätyivät Venäjälle ja Valko-Venäjälle päästäkseen EU-alueelle. Moskovan-Minskin-Pietarin kierroksella he menettivät rahansa ja katosivat sitten toimittajan näköpiiristä: paperittomiksi hämäräbisnesten uhreiksi tai Venäjän armeijaan ja Ukrainan sotaan.

Suomen hallituksen mielestä nämä turvattomat ja petetyt ihmiset ovat ”turvallisuusuhka Suomelle” ja heidän takiaan itäraja on nyt suljettu. Perussuomalaisten oppikirjan mukaisesti myös Kokoomus, RKP ja KD pitävät turvapaikanhakijoita lähtökohtaisesti terroristeina.

On totta, että maahanmuuttoa välineellistetään: Orpon hallitus käytti 1500 turvapaikanhakijan ”vyöryä” oikeistopopulismin, rasismin, muukalaiskammon ja pelon lietsomiseen, persujen Rajat kiinni -ohjelman toimeenpanoon.

Täten hallitus motivoi veronmaksajia aseistautumiseen, varuskuntiemme muuttamiseen Yhdysvaltojen armeijan potentiaalisiksi tukikohdiksi, militarismiin ja yleiseen oikeistolaisuuteen. On vältettävä rauhanaloitteita, yhteistyötä venäläisten tutkijoiden tai kansalaisaktiivien kanssa, hankittava aseita ja kotivara, marssittava rivissä ja pidettävä ”turpa kiinni rivissä”. Ellei näin tee, voi joutua noitavainoon ydinasetutkija, TkT, KT Cronbergin ja Arktiksen tutkija prof. Heinisen tapaan. Sitten iltalehtien toimittajat kertovat meritoituneille tutkijoille, mitä ja kenen hyödyksi he ovat tehneet. Pokkaa näkyy riittävän.

Rajan sulkeminen on aiheuttanut pahoja ongelmia Suomessa opiskeleville tai asuville Venäjän kansalaisille, mm. sotaa paenneille, kun posti- ja pankkiyhteydet Venäjälle eivät toimi. Tilanne ei nosta maamme pisteitä venäläisten silmissä; näyttää, että Putinin puheissa lännen ulkokultaisesta ihmisoikeus- ja demokratiaretoriikasta on perää. Samalla Suomen otteet alkavat muistuttaa yhä enemmän Kremlin toimintatapaa, mm. epäluuloisuus, suiden tukkiminen ja ihmisten kollektiivinen syyllistäminen.

Monet rajaseudun asukkaat on aitahankkeilla ja rajasuluilla peloteltu kuralle, vaikka realistit ymmärtävät, ettei aita pitele kuin aseettomia pakolaisia. Armeijaa ei ole tarkoituskaan pidellä: päätavoite on kansalaisten pelottelu, Natolle, asevarustelulle ja tukikohdille suotuisan ilmapiirin luominen.

Nyt Orpon hallitus ajaa läpi perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista rajamenettelylakia ja manifestoi täten turvapaikkapolitiikan välineellistämisen. Juristit ovat arvostelleet käännytyslakia tiukasti. Rajavartijat se pakottaisi selvänäkijöiksi: heidän pitäisi torjua turvapaikanhakijat vaikka fyysisesti mutta samalla tunnistaa joukosta ne, jotka ovat aidossa hengenvaarassa. – Lain säätämiseen tarvitaan 5/6 enemmistö. Myönnän, että yllätyn iloisesti, jos SDP estää lain säätämisen.

Positiivinen loppukaneetti olkoon, että rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen avustusten lopettaminen 2025 on avannut ihmisten silmiä militarismin vyörylle, samoin tutkijoiden suora poliittinen ohjailu näyttää havahduttavan akateemisia piirejä. Ehkä synkimmän pimeyden jälkeen vielä seuraa aamunkoitto?

Liity rauhanjärjestöön ja tue kuukausilahjoittajana. Pienikin tukimaksu auttaa. rauhanpuolustajat.org/tee-lahjoitus/
rauhanliitto.fi/lahjoita/ryhdy-kuukausilahjoittajaksi
www.sadankomitea.fi/lahjoita/

Sopimus vai sanelu?

(Mielipidekirjoitus, julkaistu demarien Viikko-Pohjois-Karjalassa 20.3. Tarjosin myös Karjalaiselle ja sieltä lupailtiin julkaista, mutta ei tietääkseni ole ilmestynyt.)

Hannu Ketoharju ihmetteli Karjalaisessa 29.2., miten Suomen varuskuntien, lentokenttien ja satamien avaaminen Yhdysvaltojen armeijalle lisää maamme turvallisuutta. Kysymys on hyvä mutta vaikea. Venäjän reaktion lisäksi meitä uhkaa myös suvereniteetin kapeneminen.

Tukikohtasopimus DCA:n sisältöä on avannut kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen. Hän toteaa, että sopimus kaatuisi oikeudessa, niin yksipuolinen se on: Suomelle pelkkiä velvoitteita, sitoumuksia ja menoja, Yhdysvalloille oikeuksia ja ilmaista joukkojen ylläpitoa. Sopimuksen laatua ja noudattamista ei kuitenkaan voi käsitellä oikeudessa, sillä sopimusteksti kieltää sen.

Oikeuteen ei viedä myöskään tänne tulevien sotilaiden (tai perheenjäsenten) rikoksia – ne käsitellään USAssa. Muiden maiden kokemus on, että vain 20 % rikoksista johtaa syytteeseen, ja silloinkin 80 % tuomioista on vapauttavia. Sen sijaan amerikkalaisilla sotilaspoliiseilla on oikeus valvoa järjetystä myös tukikohtien ”lähellä”, mitä ei määritellä. Amerikkalaiset voivat käyttää halutessaan myös yksityisten ja kuntien alueita.

Amerikkalaissotilaat eivät tarvitse matkustusasiakirjoja, ei tullitarkastuksia, eivät maksa veroja, edes ALVia tai valmisteveroja (mm. tupakka, alkoholi), sähkö- tai vesilaskuja. USA sitoutuu vain valvomaan, ettei henkilöstön Suomeen tuomaa tavaraa päädy myyntiin, kunnioittamaan Suomen terveys- ja ympäristölakeja ja antamaan kohteesta poistuessaan tiedot jätteistä, jotta osaamme siivota jäljet. Vuokraa tukikohdista ei makseta, mutta jos amerikkalaisilta jää jotain rahanarvoista, Suomi maksaa siitä.

Yhdysvallat ei myöskään sitoudu puolustamaan Suomea, päin vastoin Suomi suojelee täällä olevia amerikkalaisia.
Kansanedustajien sietää perehtyä huolella sopimustekstiin ennen päätöksentekoa.

PS. Video erinomaisesta asiantuntijoiden Tuomioja, Junka-Aikio, Talvitie, Pimenoff, Kivinen, Heininen kuulemistilaisuudesta, joka pidettiin Bottalla 7.3.2024. https://youtu.be/nKfJEDek9rU Asiantuntijoiden alustuksia on myös leikattu erillisiksi noin 10 min. videoiksi, joita on mukava jakaa somessa. Niitä löytyy täältä: www.youtube.com/@Vapausvalitatoisin/videos


Follow Rauhanveteraani Kirsti Era on WordPress.com
Follow Rauhanveteraani Kirsti Era on WordPress.com

Historiantutkijan näkötorni

Länsirannikolla asustavan historiantutkijan kirjoituksia menneisyydestä ja nykyhetkestä

Kari Uusikylä

Suoraa puhetta

Sentrooppa-Santra

päivittelee elämänmenoa Itävalta-Unkari-akselilla

teppo eskelinen

Tieteellis-journalistiset arkistot. Lisäksi ajoittaisia kommentteja ja havaintoja.

RASTER.FI

Rasisminvastainen tutkijaverkosto | Anti-Racist Research Network

emmintää

Emmi welds and tells tales.