Rauhanveteraani Kirsti Era

Häpeän Suomen hallitusta. Siinä istuu julki- ja kaappirasistien kanssa opportunisteja, jotka ovat valmiit moiseen yhteistyöhön ajaessaan puolueensa etuja ja tavoitteita. Orpon hallituksen tavoitteet voi kiteyttää jotenkin näin (tekstin alla SAK:n kokoama lista ilman ulkopolitiikkaa):

• rikkaille lisää ja köyhiltä pois
• varallisuusveroa ei aiota palauttaa, osinkoverotuksen porsaanreikiä ei tukita ja samaan aikaan syyllistetään vähävaraisia julkisen talouden ongelmista
• julkiset palvelut huononnetaan rahoituskriisin kautta, niin että keskiluokka ja rikkaat innostuvat (lisää) yksityistämisestä. Ensin sosiaali- ja terveyspalvelut ja jatkossa myös koulutus
• sosiaaliset tulonsiirrot minimiin
• työntekijöiden asemaa ja työttömyyskorvauksia huonontamalla luodaan työssäkäyvä köyhälistö, jonka on pakko sietää millaista kohtelua tahansa. Semminkin kun irtisanomista helpotetaan, määräaikaisuus ei kaipaa perusteita, poliittiset lakot halutaan kieltää
• hyvätuloisille annetaan veronkevennyksiä, pienituloisille asumistuen ym. tukien leikkauksia
• ilmastotoimia vesitetään
• maahan ollaan neuvottelemassa Yhdysvaltojen kanssa sotilastukikohtia, ”yhteiskäyttöalueita”, joiden alueella eivät päde yksin Suomen lait. Niihin tuotavat yhdysvaltalaiset rotaatiojoukot eivät ole Suomen lainkäytön piirissä.
• ydinkoekiellon allekirjoittamisesta ei haluta edes keskustella, päin vastoin ”yhteiskäyttöalueille” saatetaan tuoda ydinaseita. Hallituksella ei ole mitään sitä vastaan – ei tosin ollut Marininkaan hallituksella.
• Kuopion Rissalan lentokenttää remontoidaan yhdysvaltaisille F35-hävittäjille soveltuvaksi ja Yhdysvaltain ilmavoimat antaa ohjeet. Samaan aikaan ostetut sekundakoneet saavat kovaa kritiikkiä jopa kotimaassaan.
• itärajan pakolaismuurin koekappale on valmis ja rajaa tukitaan sotaa pakenevilta Venäjän kansalaisilta, Venäjän rekisterissä olevilla autoilla ei enää voi tulla Suomeen. Junat ja lentokoneet eivät kulje, bussiyhteyksiä on vähän – millä pakolaiset pääsevät maahan?

Jo Marinin hallitus siirtyi ulkopolitiikassaan pohjoismaisesta ryhmästä EU:n sotahaukkojen Puolan ja Baltian maiden viiteryhmään. Pääministeri Marin ja ulkoministeri Haavisto kannustivat sotaa ja Ukrainan maksimaalista aseistamista neuvotteluratkaisujen etsimisen sijasta. Länsieurooppalainen varovaisuus ja eskalaation pelko ei vaivannut, opit haettiin Virosta. Niinpä yhteydet venäläisiin tieteen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoihin katkaistiin ja täten ruokittiin Kremlin propagandaa siitä, että länsi vihaa Venäjää. Nähtävästi osa lännestä todella vihaa; Suomessa median yksiäänisyys ja sotaisuus on tosin taitavampaa, mutta asettuu silti sodan osapuoleksi. Se muistuttaa sikäli mustavalkoisuudessaan pikemminkin Kremlin propagandisteja kuin ammattimaista journalistiikkaa. Jo Saksassa on toisin.

Tyypillinen esimerkki yksisilmäisyydestä: Venäjän hyökättyä Ukrainaan Latvia tarjosi tyyssijaa venäläiselle oppositiomedialle. Muutaman kuukauden kuluttua kuitenkin ilmeni, että julkaisujen tuli välittää vain Ukrainan ja Naton viestiä: eri osapuolten näkemysten uutisointi ja kommentointi johti kuulusteluihin ja karkotuksiin. Tunnettu tv-kanava Dozhd joutui muuttamaan Hollantiin, jossa aidolle journalismille löytyi tilaa. Kanavan venäläinen toimittaja kun oli erehtynyt sanomaan ”meidän sotilaamme” kritisoidessaan sotaa ja kuvatessaan Putinin liikekannallepanon kaaosta.

Täällä Baltian viiteryhmässä halutaan rajoittaa venäläisten maahanmuuttoa ja matkustamista. Niinpä ystäväni ei päässyt kirjan julkistamistilaisuuteen, vaikka julkaisija oli kutsunut ja hän on aktiivinen toimija niin suomensukuisten kansojen puolustajana kuin suomalaisen kulttuurin välittäjänä Venäjällä. Suomessa oleskelevien venäläisten elämä on vaikeaa, kun Venäjältä ei pysty siirtämään rahaa (esim työeläkettä, vanhempien raha-apua opiskelijalle) pankin kautta. Kuitenkin juuri he ovat Suomen ystäviä – toistaiseksi. Oligarkkeja ja Putinin lähipiiriä rajoitukset eivät estä, heillä on esim. Maltan passi.

Venäjän eristäminen ei ole lopettanut eikä lopeta sotaa. Venäläisten eristäminen ja ulossulkeminen ruokkii Kremlin propagandaa. Samoin tietenkin Suomen ja Ruotsin paniikinomainen liittyminen Natoon: ei liene ketään, joka voisi väittää turvallisuuden lisääntyneen. Me olemme maksajia, olemme nyt Naton etulinjassa ja menettäneet vuosikymmeninä kootun pääoman puolueettomana rauhanvälittäjänä ja -turvaajina, neuvottelupaikkana.

Mikä kumma tällaisessa tilanteessa siis ilahduttaa?

• ay-liike on topakoitunut protestoimaan työelämän ja -lainsäädännön huononnuksia vastaan
• tuhannet ihmiset ja eritoten nuoret ovat eri kaupungeissa aktivoituneet osoittamaan mieltään rasistihallitusta vastaan. Helsingissä 3.9. osallistujia oli jopa 20 000.
• Yhä useampi hahmottaa, että persut sättivät maahanmuuttajia, vähemmistöjä, feministejä, Elokapinaa kääntääkseen ihmisten huomion sivuun hallituksen raa’asta politiikasta, selittääkseen siitä johtuvat ongelmat ja pahoinvoinnin ”punavihermädätyksellä”. Etsitään syntipukkeja, kuten Hitler syytti juutalaisia ja romaneja. Traagista kyllä myös Ben Zyskowicz on tukemassa moista.
• Yhä useampi myös huomaa, miten Kokoomus esiintyy arvoliberaalina, kunnes tulee kysymys rikkaiden etujen ajamisesta rasistien, uusnatsien ja kristilliskonservatiivien tuella. Jos valittavana on työnantajien saneluvalta ja rahapiirien rikastuminen vai yhtäläiset ihmisoikeudet, Kokoomus valitsee suuren rahan palvelemisen. Se on aito luokkapuolue.

Tänään 26.9. kävin tervehtimässä Joensuun kampuksella yliopiston valtaajia, jotka kamppailevat opiskelijoiden toimeentulon ja terveydenhoidon puolesta lukukausimaksuja vastaan, myös tunnuksella ”yliopisto ei ole tutkintotehdas, tieteellä ja opiskelulla on itseisarvo”. Tämä lämmitti mummoa, joka oli vuonna 1976 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen valtauksessa. Nytkin valtaajat olivat yöpyneet päärakennuksessa, tosin aulassa eikä juhlasalissa, jossa me silloin kokoonnuimme ja yövyimmekin muutaman päivän ajan. Tsemppiä nuoret ja vanhat, jatketaan protesteja Orpon sinimustaa hallitusta vastaan!