Taannoinen lehtiuutinen maanpuolustuskoulutusyhdistyksen saamasta lisärahoituksesta ällistytti: ”yhdistys sai hallituksen kevään kehysriihessä tälle vuodelle tarvitsemansa miljoonan euron lisärahoituksen” (KSML 10.6.2025).
Uutisesta ilmeni, että MPK:ssa on tahtotila että runsaat valtionavut vakiintuvat ja tavoitetila, että maanpuolustuskurssitus ulotetaan nykyisestä yksilöiden kouluttamisesta myös armeijan ja rajavartioston yksiköihin ja koulutusyhdistys muuttuu osaksi kokonaismaanpuolustusta. Liittoutuneiden kanssa 1944 solmittu rauhansopimus edellytti nationalistisen ja paramilitäärisen Suojeluskunnan ja sen naisjärjestön Lotta Svärdin lakkauttamista; eikö siis rauhansopimus enää liene voimassa?
Lisämiljardi tarvittiin, jotta saadaan taas toteutettua yli 140 000 koulutuspäivää maanpuolustuskursseilla. MPK:n valtionapu romahti viimesyksyisen leikkauksen jäljiltä surkuteltavaan 8,9 miljoonaan euroon, mikä olisi merkinnyt 10-20 000 päivän vähennystä. Innokkaita koulutettavia kuuluu riittävän, etenkin ammuntaa opettelemaan. Turvallisuudentunne vahvistuu, kun miettii, ketkä mahtavat haluta ampumaoppiin ja millainen psykologinen testaus edeltää kurssitusta. Seulotaanko kurssitettavista (ja kouluttajista…) edes Sinimustat ja muut uusnatsit? Entä muiden rikollisjengien jäsenet?
Uutista lukiessa ei Rauhanveteraani tiedä itkeä vai nauraa. Rauhan- ja ihmisoikeustyötä tekeville järjestöille ei myönnetty tälle vuodelle valtionapua lainkaan.
Kouluväkivaltaa ja jengirikollisuutta kauhistellaan aiheellisesti, mutta lääkkeeksi tarjotaan keppikuria, poliiseja ja järjestyksenvalvojia, jotka vain syventävät ongelmia. Mieleen eivät tule yleissivistyksen vahvistaminen opetusohjelmissa ja rauhankasvatus – eritoten historianopetuksessa. Tai solidaarisuuden ja yhteistyön painottaminen yhteiskuntaopissa ahneuteen kannustavan yrittäjäkasvatuksen sijaan, saati kilpailun vähentäminen . Sekä oppilaiden, opettajien että koulujen kesken. Päin vastoin, koululaisille puuhataan maanpuolustuskasvatusta Venäjän tyyliin.
Onneksi on vielä Niilo Helanderin säätiö, joka on myöntänyt rauhantutkijoille yhteensä reilut 100 000 €, rauhanjärjestöille yhteensä yli 125 000 €, lisäksi rauhankulttuurin erilaisille projekteille yli 100 000 €. Tietysti nuo 350 000 € rauhankasvatukseen, -toimintaan ja -kulttuuriin on pientä verrattuna jo pelkän MPK:n saamaan 10 miljoonan pottiin. Suurkiitos silti kulttuurityötä tekeville rahastoille, myös Koneen säätiölle.
Onneksi ovat myös Susanna Hast ja Noora Kotilainen sekä MILMEDIA Saara Särmä, joka sai 24 000 € projektilleen Mielten militarisaatio ja militarisoituva media – käsitteellisiä välineitä arkiseen rauhantyöhön. Ehkä näiden tutkijoiden tuottamaa tietoa joskus tulevaisuudessa hyödynnetään joukkotiedotuksessa ja valtiollisessa päätöksenteossa. Mutta ”näillä mennään” oikeistohallituksen aikana, eikä tulevaisuudessa kajasteleva Kokoomus+SDP+Kepu vaikuta rauhantahtoisemmalta.
Rauhanveteraani Kirsti Era 